Hyvinvointia tavoitellaan niin arjessa kuin työssä ja se on jatkuvasti läsnä monissa eri kanavissa sekä tilanteissa. Monissa yrityksissä työhyvinvoinnin tukemisen tärkeys on jo oivallettu, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on selkeästi yksi menestyvän yrityksen kulmakivistä. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on myös erinomainen kilpailuvaltti uusia tekijöitä rekrytoidessa.
Fyysinen työympäristö vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Are Oy:n toimeksiannosta vuonna 2013 Suomen Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että fyysinen työympäristö on palkkaakin merkittävämpi seikka työhyvinvoinnissa. Tutkimuksessa, johon vastasi 1012 toimistotyöntekijää Suomessa, pyydettiin arvioimaan työhyvinvointiin eniten vaikuttavia tekijöitä kymmenestä eri vaihtoehdosta. Kärkikolmikon tutkimuksessa muodostivat motivoiva työ, työpaikan ihmissuhteet sekä hyvä esimies. Neljänneksi eniten työhyvinvointiin vaikuttaa fyysinen työympäristö (Are: Työympäristö vaikuttaa työhyvinvointiin enemmän kuin palkka).
Työympäristössä sekä työssä myös kalusteilla on suuri merkitys, sillä niiden säädeltävyys sekä ergonomisuus vaikuttavat paljon työn laatuun ja mukavuuteen sekä olennaisesti työhyvinvointiin. Ensisijaisesti kannattaakin kiinnittää huomiota työrauhan tukemiseen esimerkiksi akustiikan ja muun suunnittelun keinoin (Duunitori: Miten työympäristön sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin?).
Materiaaleja valittaessa on hyvä huomioida, että puulla on todettu olevan ihmiseen psykologisia vaikutuksia sekä sen samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, kertoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan kodikkaalta, rauhoittavalta ja lämpimältä. Puu päihittää siis kaikki muut tavanomaiset pintamateriaalit. Esimerkiksi viileän muovin, huoneenlämpöisen alumiinin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan kosketus ei aiheuttanut samanlaista reaktiota (Puuinfo: Puurakentaminen vähentää stressiä ja tarjoaa terveellisen asuinympäristön).
Myös viherkasvien hankkiminen työpaikoille on kannattavaa, sillä ne lieventävät stressiä. ”Kasvit katkaisevat stressin kasaantumista ja auttavat tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä”, kertoo aihetta tutkinut professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta. Varsinkin luovuutta vaativissa tehtävissä viherkasveista on todellista hyötyä (Ttl: Viherkasvit lieventävät stressiä töissä).
Työympäristön suunnittelussa kannattaa osallistaa ja kuunnella henkilöstön toiveita ja tarpeita, sillä se lisää merkittävästi työntekijöiden omistajuuden ja arvostuksen tunnetta sekä hyvinvointia. Erityisesti muutostilanteissa osallistaminen lisää muutosmyönteisyyttä ja sitouttaa työntekijät paremmin prosessiin ja organisaatioon.
Psykologi Annu Haapakangas Työterveyslaitokselta toteaa: ”Kaikissa sisustusvalinnoissa olisi hyvä ottaa henkilöstö jollain tavalla mukaan tilojen suunnitteluun. Kaikkein viihtyisimmäksi työtilat koetaan silloin, kun niiden toteutukseen on itse saanut vaikuttaa” (Duunitori: Miten työympäristön sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin?).
Työympäristö vaikuttaa selvästi hyvinvointiin. Muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. johtamiskäytännöt, töiden organisointi, työyhteisöjen toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja voimavarat.
Terveyttä edistävä työpaikka kannustaakin työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen ja kehittämään työtään, työyhteisöä ja työympäristöä, sekä rohkaisee henkilöstöä kehittämään itseään (Ttl: Terveyden edistäminen).
Pidetään siis huolta itsestämme sekä kollegoistamme ja luodaan työympäristöistämme entistä paremmin hyvinvointiamme tukevia, askel askeleelta.
Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet