Tekstiilimatto toimistoon?

Käytämme mielellämme tekstiilimattoa julkisissa kohteissamme sen akustisten ominaisuuksien sekä lämpimän tunnelman vuoksi. Kuitenkin kokolattiamatto herättää asiakkaissamme poikkeuksetta kysymyksiä niiden huollettavuudesta, ekologisuudesta sekä sisäilmapäästöistä.

Tässä tuleekin nyt asiasta kiinnostuneille tietopakettia pienen tutkimusprojektini pohjalta. Suosikkivalmistajaksemme helpon asennettavuuden vuoksi on noussut kansainvälinen mattovalmistaja Interface,  joka mainostaa panostavansa ekologisuuteen ja on asettanut tavoitteekseen nollapäästöt vuoteen 2020 mennessä. Siksi keskityn heidän tuotantonsa tarkasteluun, vaikka varmasti muutkin mattovalmistajat ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehityksessä.

Millainen on nykyaikainen tekstiili- eli kokolattiamatto?

Kokolattiamatto on lattiapinnoite, jota käytetään paljon julkisissa kohteissa. Se valitaan usein parantamaan tilan akustisia ominaisuuksia, eli vähentämään askeläänten syntyä sekä jälkikaikua.

Kokolattiamattoja toimitetaan sekä rullatavarana että irrallisina laattoina, mikä mahdollistaa kelluvan asennuksen ilman liimaa ja yksittäisten laattojen vaihtamisen helposti.

Tekstiilimattoko kestävää suunnittelua?

Perinteisesti tekstiilimatto ei ole edustanut kestävää suunnittelua, jos kestävällä suunnittelulla tarkoitetaan sitä, että tuotteen käyttöikä asennuksesta on tällöin monta kymmentä vuotta. Julkitilakohteissa lattiapinnat joutuvat kuitenkin niin kovalle kulutukselle, että harva materiaali kestää yhtä pitkään kuin koko rakennuksen elinkaari on ja materiaaleja vaihdetaan remonttien yhteydessä.

Pisimmän elinkaaren tuotteita lattiapäällysteissä on esim. betoni-, kivi- tai massiivipuulattiat, joita voidaan myös kunnostaa ajan kuluessa. Tässä mielessä tekstiilimaton käyttöikä on lyhyt ja ympäristövaikutus sen vuoksi perinteisesti suuri. Tämän vuoksi mattovalmistajat ovat panostaneetkin valmistusprosessissa kierrätykseen sekä tuotannon alkuvaiheessa että loppuvaiheessa käytetyn maton kierrätyksessä ja haluavat sitä kautta parantaa tuotteen ympäristöystävällisyyttä.

Yhdysvalloissa materiaalien kierrätystä, valmistusta ja päästörajoja säätelee LEED -sertifikaatti, joka on otettu käyttöön joissain rakennuskohteissa Suomessakin. Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ja päästörajoituksia säädellään Suomessa myös EU:n toimesta.

Raaka-aineet

Tekstiilimattojen osat ovat yleensä päällikerros, keskikerros ja tausta. Perinteisesti tuote on valmistettu uusista öljypohjaisista raaka-aineista. Vuonna 2013, 49% Interfacen tuotteiden raaka-aineista on kierrätettyjä tai bio-pohjaisia.

Päälli- ja keskikerros ovat yleensä kulutusta hyvin kestävää nylonia tai jotain muuta polyamidia. Interface pyrkii käyttämään tuotteissaan kierrätettyä kuitua.

Taustassa (backing) Interface käyttää useinmiten patentoimaansa Graphflex-materiaalia, jonka materiaalista minimissään 39% on kierrätetty käytetyistä matoista.

Kierrätetyt materiaalit

Interface kierrättää osan käytetyistä nylon -tuotteista kuituvalmistajilleen, jotka prosessoivat sen uudestaan osaksi uutta tuotettua mattoihin käytettyä kuitua. Samalla mattojen taustamateriaali työstetään käytettäväksi uudestaan tuotannossa. Ne osat matoista, joita ei voida käyttää, toimitetaan muille kierrätysmateriaaleja hyödyntäville toimijoille. Interfacen tuotevalikoimasta voi valita eri kierrätysasteisia tuotteita, joista osassa on käytetty täysin kierrätettyä nylonia.

Tuotanto – mistä ympäristövaikutukset syntyvät?

Energian käyttö

Mattojen tuotanto on energiaa paljon kuluttavaa tehdastuotantoa. Sen osuus päästöistä on Interfacen mukaan 8% kokonaispäästöistä. Interface kertoo käyttävänsä Euroopassa ainoastaan uusiutuvaa energiaa ja panostaa esim. aurinkopaneelein tuotettuun sähköön tuotantolaitoksillaan.

Apuaineet, lisäaineet ja muut komponentit

Tavallisin kokolattiamaton taustamateriaali on tehty polymeerimodifioidusta bitumista (PMB), joka on öljypohjainen aine. Siihen lisätään usein kalkkia parantamaan tuotteen teknisiä ominaisuuksia. Kalkkia on luonnossa runsaasti saatavilla, joten sen lisääminen parantaa taustamateriaalin ekologista jalanjälkeä. Lisäksi se poistaa lopullisen tuotteen haitallisten aineiden päästöjä hengitysilmaan. Taustamateriaalien osuus koko tuotantopäästöistä on noin 8%.

Maton päällikerroksen kuidut muodostavat suurimman yksittäisen päästölähteen maton elinkaaren aikana, noin 45% kokonaispäästöistä.

Sivutuotteet ja jätteet

Kokolattiamatoista syntyy jätettä paitsi kun ne on käytetty loppuun, myös valmistusvaiheissa: mattoja leikatessa, niiden vahingoittuessa esim. kuljetuksessa, tuotannon eri vaiheissa pakkausmateriaaleista ja ylijääneistä materiaaleista.

Interface on julkaissut ReEntry 2.0 prosessin eliminoimaan jätteen syntymistä ja kierrätystä. Prosessissa jätematoista eritellään tausta- ja päällimateriaalit ja ohjataan ne uudelleenkäyttöön. Se on tähän mennessä vähentänyt kaatopaikalle toimitettavaa tavaraa 82%, ylipäätään jätteen syntymistä 76%, ja veden käyttötarvetta prosesseissa 82% vuodesta 1996. Säästöjä Interface on laskenut saavutaneensa 438 miljoonan dollarin arvosta.

Sisäilmapäästöt

Asennettujen tekstiilimattojen hengitysilmaan päästävät päästöt ovat pienempiä kuin useimpien maalien, liimojen tai laminaattilattioiden. Interfacen tuotteiden päästöt sisäilmaan alittavat GUT-standardin. Interfacen laattamatot voidaan asentaa kelluvina ilman liimausta Tactile-tarroilla, jolloin liimoista ei aiheudu sisäilmaongelmia.

Välituotteen ja tuotteen kuljetukset

Interfacen mukaan kuljetukset muodostavat 8-10% maton tuottamista päästöistä. Kuljetusten vuoksi tuotteet valmistetaan mahdollisimman lähellä asiakkaita, ja esim. euroopalaisille myytävät tuotteet valmistetaan Hollannissa. Kuljetusrekkojen täyttöasteisiin on kiinnitetty huomiota päästöjen vähentämiseksi. Interface suosii hybridi-autojen käyttöä sekä juna- ja laivakuljetuksia dieselistä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

Tuotteen käyttö

Tekstiilimaton käytöstä johtuvat päästöt ovat Interfacen tuotteissa noin 8% sen elinkaaren kokonaispäästöistä. Ne koostuvat lähinnä maton puhdistamiseen käytettävästä energiasta ja aineista. Tekstiilimatoille on kehitetty omia puhdistusaineita ja -laitteita, joten maton puhdistaminen on suhteellisen helppoa. Maton käyttöikää lisää myös mattopalojen vaihtomahdollisuus, kun kulunut tai pysyvästi likaantunut osa kokonaisesta mattopinta-alasta on helppo vaihtaa laatta kerrallaan.

Käytön jälkeinen käsittely: uudelleen käyttö, kierrättäminen, hyödyntäminen, hävittäminen

Interface rohkaisee asiakkaitaan palauttamaan ylimääräiset tuotteet tuotantoonsa maksamalla kuljetuskustannukset, mutta välttää erikseen järjestettäviä yksittäisiä kuljetuksia välttääkseen kuljetuksista tulevia päästöjä. Interface on kehittänyt ReEntry 2.0 prosessin kierrätykseen. Prosessissa jätematoista eritellään tausta- ja päällimateriaalit ja ohjataan ne uudelleenkäyttöön.

Eri tuotanto- ja käyttövaiheiden vaikutus tekstiilimaton valmistuksessa tuotteen elinkaariarviossa (Life Cycle Assessment) http://www.interfaceflor.co.uk/web/sustainability/just_the_facts

Tutkailun opit?

Interfacen ”Just Facts” -esitteessä kerrotaan tuotteen ideaalista tuotesuunnittelusta sen elinkaari huomioiden näin:

The ideal design process considers the following:

• Uses materials with low impact in the first place
• Uses materials with a high degree of recyclability into the same materials
• Designs the whole product so that each material can be easily separated
• Designs the product and process where separation of materials can be done using a minimum of energy
• Optimises impacts for the full product life cycle, not just part of it.

Tuotteisiin ja niiden tuotantoon tutustuttuani vaikuttaa siltä, että Interfacella tuotteiden ja materiaalien ekologisuuteen ja kierrätykseen sitoudutaan aidosti.

Vaikka matolla onkin lyhyempi elinkaari kuin vaikkapa massiivipuulattialla, valitsemalla valmistuksessaan ekologisuuden huomioivan ja siihen panostavan valmistajan, voidaan tekstiilimattoa käyttää mm. sen akustisten ominaisuuksien vuoksi hyvällä omalla tunnolla.

Mikäli maton valinta mietityttää, Interfacen sivuilla voi itse tarkastella valitsemansa maton tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä: http://www.interfaceflor.co.uk/web/sustainability/CO2_calculator

Mattoterveisin,
Riikka