“Käsittämättömän hiljainen avotoimisto” Grant Thornton Helsingille akustiikan osaamisella

Grant Thornton Helsinki muutti rohkeasti muuntautumiskykyiseen avotoimistoon. Huippuasiantuntijatyötä tekevät työntekijät olivat avotoimistojen yleisyydestä ja monista hyvistä kokemuksista huolimatta huolissaan siitä, miten uusi toimisto vastaisi juuri heidän tarpeisiinsa.

– Valitsimme kumppaniksi Tilassa oy:n, koska halusimme varmistaa, että työntekijämme voivat uusissa tiloissa hyvin. Halusimme erilaisille työntekijöille riittävän työrauhan ja toisaalta mahdollisuuden helppoon tiimityöskentelyyn ja tiedonkulkuun, kertoo Grant Thorntonin markkinointivastaava Linda Dettmann.

Valitsimme kumppaniksi Tilassa oy:n, koska halusimme varmistaa, että työntekijämme voivat uusissa tiloissa hyvin.

Grant Thornton Helsingin toiveet tarkoittivat panostusta sekä osallistamiseen että akustiikkaan ja valaistukseen. Tilassa oy selvitti työntekijöiden sekä johdon toiveet ja huolet ja teki niiden pohjalta tilasuunnitelman, joka on sekä viihtyisä että toimiva.

Lue tekstin lopusta, mitä kaikkea teimme Grant Thornton Helsingin toimistolla.

Wow-efekti aulasta – ihana saapua töihin

– Halusimme toimistoomme saapumiseen wow-efektin – ja saimme sen, sanoo Linda Dettmann.

– Aula on meille tärkeä, ja nyt sinne on tosi ihana saapua. Sillä on merkitystä, mikä asiakkaan ensivaikutelma tiloista on. Aula näyttää nyt meiltä ja toimii monipuolisesti asiakasaamupalojen, seminaarien sekä sisäisten koulutusten ja työntekijöiden kokoontumisten paikkana. Meitä on kuitenkin 50 – ei meitä sullota yhteen neukkariin, Dettmann nauraa.

– Tilassa oy toi brändimme voimakkaat värit sopivalla tavalla toimiston työpisteisiin. Hempeät, rauhalliset värit ja materiaalit luovat harmonisen taustan vaativalle asiantuntijatyöllemme.

Avotoimiston hiljaisuus yllätti positiivisesti

– Hiljaisuus yllätti meidät. Pyysimme panostamaan akustiikkaan työrauhan vuoksi. Silti ihmettelen joka päivä, miten avotila voikin olla näin hiljainen, Linda Dettmann sanoo. – Riippuuko se sitten ihmisistä vai tiloista – ehkä molemmista?

– Olemme tilasuunnitteluun todella tyytyväisiä. Akustiikassa ja tilan jaottelussa on onnistuttu hyvin. Ratkaisut sopivat juuri meidän asiantuntijatyömme työtapoihin, kun välillä tarvitsemme hiljaista keskittymistilaa ja välillä tiimityöskentelytilaa. Täällä on tosi hyvä työskennellä ja olla.

Erilaiset työntekijät otettiin huomioon osallistamalla

Kun yksi työntekijä haluaa tehdä työtä keskustelemalla sen haasteista ja kokeilla uutta, toinen haluaa keskittyä rauhassa.

– Osallistamalla pystyimme huomioimaan erilaiset työroolit ja ihmiset. Jokainen työntekijä sai kertoa toiveensa ja huolensa avokonttoriin siirtymisestä ja tuli kuulluksi, Dettmann kertoo.

Tilassa oy:n vetämät työpajat valmistivat työntekijät uusien tilojen käyttöön ja sitouttivat toimintatapojen kehittämiseen.

– Vietämme työssä niin ison osan valveillaoloajasta, että on tosi tärkeää, kuinka siellä viihdymme. Siksi osallistaminen oli tärkeää. Nyt viihdymme toimistolla loistavasti, Linda Dettmann sanoo.

Mitä näissä upeissa tiloissa sitten tehdään?

Grant Thorntonin voimakkaasti kasvanut liiketoiminta keskittyy tilintarkastukseen ja konsultointiin. Grant Thorntonilla on Suomessa yli 80 asiantuntijaa, ja se on ylpeä ihmisläheisestä ja osallistavasta yrityskulttuuristaan. 

Miten Tilassa oy paransi toimistoa?

Tilassa oy vastasi tilasuunnittelusta, osallistamisesta Kasvukausi-prosessin avulla, materiaali- sekä kalustevalinnasta ja toimituksesta. Tilassa oy kilpailutti urakoinnin ja johti koko projektin viimeiseen pöytälampun laskemiseen saakka.

Kysy meiltä, miten teemme avotoimistosta juuri teille toimivan. Autamme myös muuttovalmisteluissa.

Voit lisäksi tutustua muihin osallistavan tilasuunnittelun tuloksiimme.

Kuvat: Tommi Aittala

Ikkuna työelämään – Sisustusarkkitehtiharjoittelijan päiväkirja

Tilassa-tiimi sai vahvistusta keväällä 2022, kun toimistolle saapui työharjoitteluun Savonia ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtiopiskelija. Pyysimme Vilvaa kirjoittamaan blogipostauksen kokemuksistaan harjoitteluajasta.

– Ai blogipostaus? No tottakai!

Harjoittelupaikan etsintäprosessi käynnistyi vuoden vaihteessa, kun olin saanut hahmoteltua käynnissä olleen opinnäytetyön aikataulun. Tiesin jo alusta lähtien, että suuntaisin harjoitteluaikani pääkaupunkiseudulle. Hakukriteerinä oli, että pääsisin hyödyntämään sekä palvelumuotoilua että sisustusarkkitehtuurillista osaamista, ja että suunnittelutoimiston arvot kohtaisivat omien kanssa. Tilassa Oy:n nettisivut vakuuttivat, että heille avoimen hakemuksen lähettäminen olisi kannattavaa. Ilokseni Harrilta saapui vastaus, josta huokui yhteinen mielenkiinto tilasuunnitteluun. Järjestimme ajan videohaastattelulle, jonka yhteydessä tutustuimme toisiimme puolin ja toisin. Puhelun jälkeen solmimme harjoittelusopimuksen. Päätöksen myötä irtisanoin vuokra-asuntoni Kuopiosta ja muutin Helsinkiin helmikuun lopulla.

Ensimmäisenä maanantaina saavuin toimistolle aamupäivästä. Olin häslännyt julkisten kanssa oikein huolella ja joutunut juoksemaan korttelin verran väärältä bussipysäkiltä toiselle pahimmilla jäätikkökeleillä. Onneksi itsetuntemus on kasvanut vuosien varrella sen verran, että olin ymmärtänyt varata siirtymiseen ylimääräistä aikaa. Toimistolla minua odotti rento ja positiivinen vastaanotto. Viikko kului perehdytyksessä, perusasioiden läpikäynnissä ja tietenkin toimistoon, käynnissä oleviin projekteihin sekä tiimiin tutustuessa.

Maaliroiskeita ja messuhumua

Yksi ensimmäisistä työtehtävistä oli, että pääsin tutustumaan käynnissä olevaan projektiin Pasilassa ja toimimaan maalausapuna työmaalla. Yhteistyö aliurakoitsijan kanssa sujui mallikkaasti, kun energiaa työpäiviin toi Suomirock -hittien kuuntelu (ja lauleskelu) sekä lounasravintolan karkkibuffet. Pääsin seuraamaan ja osallistumaan urakan eri vaiheisiin: oli tuotteiden noutoa rautakaupasta, seinien kittausta ja tasoittamista sekä pintojen maalaamista pohja- ja pintamaaleilla. Hyvää vastapainoa toimistohommille!

Toinen arvokas kokemus syntyi, kun edustin Tilassa Oy:ta Rakenna & Remontoi -messuilla Laatusuunnittelijoiden osastolla. Kollektiivin kokeneet asiantuntijat antoivat hyviä neuvoja asiakkaiden ensikohtaamisiin, sain kuulla heidän kokemuksia oman alan suunnittelutehtävistä ja erilaisista projekteista. Asiakaskontaktien lisäksi minulla oli mahdollisuus kierrellä messuilla ja tutustua muihin osastoihin. Kävin esittäytymässä alalla toimijoilla ja ilokseni pääsin käymään ammatillista vuoropuhelua alasta useamman kanssa. Tutustuin esimerkiksi kotimaisiin porras- ja kaidevalmistajiin, sähkö- ja valaisinautomatisointitekniikkaan, sekä kiertoilmalla toimiviin saunakiuasjärjestelmiin.

Laaja kirjo työtehtäviä

Harjoitteluaikanani pääsin käsiksi myös toimistolla tehtäviin sisustusarkkitehdin töihin. Pääsin avustamaan esimerkiksi materiaali- ja kalustevalinnoissa, rakennustapaselosteen teossa ja luomaan oppimisympäristön konseptisuunnitelmalle taittoa sekä visuaalista ilmettä. Tuotin suunnitelmistamme visualisointikuvia eri ohjelmistoja hyväksikäyttäen. Asiakaskäynneillä pääsin seuraamaan projektin etenemistä ja toimimaan sihteerinä mittanauha kädessä, muistiinpanoja kirjaten. Lisäksi edesautoin projektien hallintaa kokoamalla sisältöjä sisäisiin kirjastoihin. Toimin myös aktiivisesti toimiston sisäisessä kehitystyössä päivittämällä somestrategiaa ja Tilassa Oy:n sometilejä.

Kaiken kaikkiaan koen, että harjoittelun suorittaminen pienemmässä suunnittelutoimistossa antoi mahdollisuuden yksilöllisempään kohtaamiseen ja joustavampaan työaikaan. Yhteistyö tiimiläisten kanssa sujui jouhevasti ja kaikilla tuntui olevan aikaa harjoittelijan kysymyksille ja mentoroinnille. Mukava yllätys harjoittelun ja valmistumisen päätteeksi oli, kun minulle tarjottiin kesätöitä Tilassa -tiimissä sisustusarkkitehtina!

Kirjoittanut: Vilva Pesonen

Työympäristöt – mitä kuuluu?

Mitä kuuluu suunnittelemillemme toimistotiloille?

Koronapandemian jälkimainingeissa niin työpaikkakulttuuri kuin työskentelytavat ovat murroksessa. Missä määrin etätyöskentely jatkuu tulevaisuudessa, entä tarvitaanko toimistotiloja enää? Entä kuinka työntekijöiden jaksamista voi edistää kotitoimistoissa? Kysyimme kuulumisia asiakkailtamme, joiden kanssa toteutimme tilamuutoksia poikkeusajan kynnyksellä.

Toimivaan työympäristöön on helppo palata

Vuonna 2019 Tilassa suunnitteli Enicsin konsernijohdolle avotoimiston. Projektin tavoitteena oli lisätä uuden toimitilan viihtyisyyttä tilasuunnittelulla, sekä luoda kaikkia palveleva työympäristö. Yritysilmettä haluttiin yhdenmukaistaa ja luoda näkyvämmäksi henkilöstölle, sekä satunnaisille vierailijoille ja asiakkaille.

”Aloimme etsiä eri verkostoista suosituksia suunnittelutoimistoista ja Tilassa nousi esiin monelta suunnalta. Prosessissa ilahdutti sujuvuus ja suunnittelijoiden lähtökohdat todella kuunnella toiveitamme ja ehdottaa tarpeisiimme kustannustehokkaita ja laadukkaita ratkaisuja.” 

Vaikka pandemia hidasti uuden toimitilan käyttöönottoa, odotetaan Enicsillä luottavaisina kotitoimistoista siirtymistä ja reilun 30 henkisen yksikön palautumista toimiston kokous- ja kahvipöytien ääreen.

– Toteutetut suunnitelmat ovat kestäneet aikaa, ja jopa käynnissä olevan brändiuudistuksen.  Suunnitelmien perinpohjaisuus takasi harmonisen ilmeen ja ennakoi kattavasti avotoimistoissa kohdattavia mahdollisia ongelmakohtia, kertoo Elina Mielityinen, Enicsin brändi- ja viestintäasiantuntija.

Poikkeusolot ovat muokanneet tarpeita

Finnpanelilla entisestä varastotilasta tehtiin kaksi uutta työtilaa, joiden tavoitteena oli tarjota hiljaisia työtiloja avotoimiston hälinästä. Muita tiloja ehostettiin kustannustehokkaasti mm. värimaailman päivityksellä. Toimiston verhot vaihtuivat uusiin raikkaisiin, ja vanhat tehosteseinät saivat kyytiä tuoreella kerroksella maalia.

– Olemme toteuttaneet alunperin koko toimistoa koskevaa muutossuunnitelmaa osissa. Uudet työskentelytilat valmistuivat ollessamme jo etätöissä. On vielä vaikeaa sanoa, millaiseksi toimistoympäristö muokkautuu ja asettuuko se täysin ennalleen. Tässä on opittu elämään kuukausi kerrallaan ja reagoimaan nopeasti muutokseen, toteaa Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun.

– Etätyöstä palatessa toimistolle olemme huomanneet, että työntekijät erityisesti kaipaavat työrauhaa. Alunperin hiljaiseksi työskentelytilaksi suunniteltu huone toimiikin nyt myös tilana yksittäisille Teams -kokouksille ja neuvotteluille, joka minimoi avotoimistossa kulkeutuvaa hälinää ja häiriötekijöitä, Lena jatkaa.

Finnpanelin toimiston suunnittelu käynnistettiin henkilöstöä osallistavalla Kasvukausi® -analyysilla, jonka avulla kartoitettiin toimiston tarpeita ja mahdollisia ongelmakohtia. Tämän jälkeen työntekijöistä muodostettiin pienempi ryhmä, joka pääsi jatkojalostamaan ideointia ja toimimaan yhteistyössä suunnittelijan kanssa Basecamp -alustalla.

”Oli fiksua, että kaikki suunnitteluun ja suunnitelmiin liittyvä löytyi kätevästi yhdestä paikasta. Tuli helposti sellainen nälkä, että oikein odotti seuraavia päivityksiä.” – Miia Tolvanen, toimistoassistentti

– Mieleen palaa erityisen luottavainen ja hyvä fiilis toteutusvaiheesta. Tilassa Oy:n urakoitsijat hoitivat tehtävänsä asianmukaisella otteella ja ”avaimet käteen” – periaate kevensi omaa roolia asiakkaana, muistelee Lena parin vuoden takaista prosessia.

Etätyöskentelyn muutokset työelämään

Lisäaika. Konttoreilta kotitoimistoihin siirryttäessä arkeen saattoi lisätä parhammaillaan useita tunteja päivässä työmatkustuksen loppuessa. Lisäksi etätyöskentely on mahdollistanut kodin ylläpidon ja askareiden hoitamisen työpäivän ohessa.

Työskentelyasento. Kotitoimistolla kolotukset tulevat nopeasti tutuksi, jos ergonomiaan ei kiinnitetä huomiota. Useat kalustevalmistajat ovat vastanneet tarpeeseen kotiin sopivilla toimistokalusteilla, jotka ovat mahdollista mahduttaa pienempäänkin kotiin. Myös erilaiset korkeussäädettävät työpöydät ovat yleistyneet kotitoimistoilla.

Downsizing. Etätyöskentely tuli jäädäkseen, ja niinpä monet toimistotilat ovat vähäisellä käytöllä. Tulevaisuudessa yritysten on mahdollista muuttaa kompaktimpiin toimitiloihin. Työympäristöiltä toivotaan viihtyisyyttä, joustavuutta ja muunneltavuutta niin yksilö- kuin tiimityöskentelyyn.

Asiakkaat: Enics Oy, Finnpanel Oy

Kirjoittanut: Vilva Pesonen

Case story: Karkkilan kaupunginkirjasto – kohti modernia, käyttäjiä palvelevaa kokonaisuutta

Kuinka osallistaa kävijöitä kehitystyöhön pandemia-ajan puitteissa?

Kirjastojen luonne muuttuu digitalisaation myötä. Nykyään kirjastoja tarvitaan yhä enemmän kokoontumis- ja työtiloiksi, sekä muihin tarpeisiin, jotka palvelevat käyttäjiä laajemmin riippumatta iästä tai ryhmäkoosta. Yhteisöllisyys ja yhteinen tila vakiintuvat osaksi kirjastokonsepteja. Kirjastot houkuttelevat kävijöiksi luokkaryhmiä, perheitä, etätyöläisiä, eläkeikäisiä ja matkailijoita. Nykyajan kirjastoista löytyy perinteisen lainauspalvelun lisäksi yhteisöllistä tekemistä ompelusta musiikkihuoneisiin ja ryhmätyöskentelytiloihin. Lainausvalikoima on laajentunut kirjoista ja dvd-levyistä esimerkiksi työkaluihin ja soittimiin.

“Kirjasto on toiminut tehdasalueen keskiössä kolmen vuosikymmenen ajan. Haluamme vastata kävijöiden tarpeisiin, ja siksi on tärkeää osallistaa kävijöitä jo ideointivaiheessa.” 

Myös Karkkilan kirjastolla on kiinnostus toiminnan kehittämiseen. Yli 150-vuoden takainen kirjastotoiminta muutti 90-luvun alkupuolella Karkkilan keskustasta Högforsin teollisuuskiinteistöön. Alueelle juurtuminen elävöitti miljöön moninaisuutta: silloinen tehdasalue tarjoaa nykyisin kävijöilleen kulttuurielämyksiä, luontoa ja liiketiloja.  Kirjasto tarjoaa perinteisen lainaustoiminnan lisäksi kirjastogallerian, julkiset wc-tilat, nettiyhteyden sekä lukusalit. Toiveissa on, että tulevaisuuden tilamuutokset mahdollistavat monipuolisemman käyttöympäristön kaikille kävijöille ja että sitä voitaisiin hyödyntää myös kunnan toiminnassa.

– Kirjaston asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet viime vuosina. Teknologian kehittyminen, ja kiinnostus etätyöskentelyyn luovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia kirjaston toiminnalle. Esimerkiksi perheet kaipaavat vuorovaikutteisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja ilman, että muiden lukurauha häiriintyy, toteaa Karkkilan kirjastonjohtaja Mila Hulsi-Healthfield.

Osallistava näyttely takasi turvallisen keinon kerätä kirjaston asiakkaiden ajatuksia

Tilassa Oy suunnitteli yhdessä Karkkilan kaupunginkirjaston kanssa käyttäjiä osallistavan näyttelyn. Näyttelyn avulla selvitettiin, millaisia toimintoja ja palveluja asiakkaat kaipasivat tulevaisuuden kirjastosta. Tärkeää oli, että asiakkaiden ajatukset kumpuaisivat heiltä itseltään ilman johdattelua. Osallistamisen tuli tapahtua matalalla kynnyksellä, ilman suurempaa ohjeistamista ja tietenkin pandemian turvarajoitukset huomioiden.

– Näyttely ajoittui joulunaikaan, minkä toivottiin näkyvän myös näyttelyn visuaalisessa ilmeessä. Talvinen tunnelma ja paikallisuus haluttiin tuoda esiin, kertoo Harri Markkula, Tilassa Oy

Alunperin vuoden 2020 joulukuulle suunniteltu näyttely siirrettiin vuodella eteenpäin kokoontumisrajoitusten vuoksi. Joulukuusta 2021 helmikuuhun 2022 avoinna ollut näyttely keräsi ihastelua, mutta myös arvokasta dataa käyttäjistä. Näyttelyn kahdessa osuudessa osallistettiin kävijöitä kysymystauluilla, joihin halukkaat pystyivät kirjoittamaan vastauksia muistilapuille ja liimaamaan ne kyseisen tauluun. Toisena tiedonkeruu keinona toimi lasipulloinstallaatio, jossa kutakin tärkeäksi koettua teemaa pystyi äänestämään sujauttamalla sokeripalan pulloon. Vastauksien läpinäkyvyyden ansiosta sekä henkilökunta että vierailijat pystyivät näkemään saatuja tuloksia reaaliajassa kuukausien edetessä. 

Lue lisää aiheesta: Osallistaminen. Onko siitä mitään hyötyä?

Kuinka näyttely onnistui? Palaute asiakkaalta:

“Halusimme toteuttajaksi ehdottomasti jonkun, jolla oli jo kokemusta kirjastojen suunnittelusta. Yhteistyö toimi tosi hyvin, jälki oli ammattimaista, selkeää ja yhteisöllistä tekemistä. Asiakkaat kiittelivät, että näyttely oli kaunis ja houkutteleva. Se tarjosi kekseliään ja leikkisän tavan osallistaa kävijöitä.” 

– Karkkilan kaupunginkirjasto

ASIAKAS: KARKKILAN KAUPUNGINKIRJASTO

Kirjoittanut Vilva Pesonen

60-luvun rivitaloasunnosta valoisa ja avara perinteitä kunnioittaen

60-luvun rivitaloasunnon käytävämäisyys ja erillään olevat pienet huoneet eivät enää palvelleet siellä asuvaa pariskuntaa. Tilassa Oy teki Lähderannan upeaan järvimaisemaan avautuvaan asuntoon moderneihin tarpeisiin vastaavan avoimen tilasuunnitelman. Nyt avarasta avokeittiöstä voi ihailla järven aaltoja. 

– Täällä silmä lepää monessa kohtaa. Olemme kokonaisuuteen todella tyytyväisiä, sanoo Vilho Raatikka järvenranta-asunnostaan. 

Remonttiprojekti ei sujunut ilman vaikeuksia, mutta Tilassa Oy:n kanssa työskenteleminen oli pariskunnalle ilo. 

– Oli helppoa ja kivaa työskennellä Tilassa oy:n sisustusarkkitehdin kanssa. Siinä oli myös edullinen kontrasti: koko asunto vedettiin atomeiksi teknisistä syistä, mutta sisustusarkkitehdin kanssa me saimme yhdessä suunnitella uutta ja kaunista sisustaa.

Visiona avara ja valoisa asunto

Pariskunta halusi asuntoon lisää avaruutta, joten olohuone ja keittiö yhdistettiin yhdeksi tilaksi. Asunnon alkuperäisestä 60-luvun tunnelmasta haluttiin silti pitää kiinni. Tilasuunnitelmassa korostuivat avokeittiöön sopivat keittiöratkaisut ja syntyvän suuren tilan riittävä valaiseminen. Suunnitelmissa otettiin huomioon myös työskentely kotona, minkä arvo korostui keväällä 2020.

– Halusimme, että valoa ei blokkaa mikään, joten hankkiuduimme eroon seinistä. Nyt sitä valoa todellakin tulee!  

Asunnossa säilytettiin vanhat ovet ja erikoiset sisäikkunat, jotka antavat avotilasta makuuhuoneisiin. Remontissa palautettiin asunnon alkuperäistä huonekorkeutta niin paljon kuin tekniikka antoi myöten. 

– Jollain tavalla kaikki on nyt avointa tilaa. Rajaamme tätä hiljaksiin huonekaluilla. Olemme edenneet sen kanssa varovaisesti. Keittiöstä näkee ruokaa laittaessaan järvelle. Isoista ikkunoista ja avarasta huoneesta tulee tunne, että on ilmaa päällä, vaikka huone ei ole korkea. 

Sisustusarkkitehti on kotiaan remontoivan paras ystävä

– Hirmu hienosti sisustusarkkitehti näki, mitä me muutokselta lähdimme hakemaan. Hän teki hyvät perussuunnitelmat ja valaistussuunnitelmat, Raatikka kiittää. 

Kun remontti keskeytyi teknisten korjausten ajaksi yli vuodeksi, onnistui projektista kiinni saaminen tauon jälkeen sisustusarkkitehdilta saumattomasti. 

– Olimme tyytyväisiä, että mietimme ajan kanssa remontin suuntaa. Tilassa Oy:n sisustusarkkitehti oli hyvä suunnittelija, joka osasi suositella toimivia ratkaisuja. 

Asunnon remontista vastasi yksityinen urakoitsija, joka kunnioitti suunnitelmien henkeä. 

– Aika hyvä parisuhdetesti tämä on ollut! Vilho Raatikka toteaa. 

Nyt siitä on aika nauttia. 

Porvoon kirjastoautolle esteetön, innostava ja muunneltava tilakonsepti

Porvoon vanhan ja rakastetun kirjastoauton matka oli tullut tiensä päähän, kun meidät pyydettiin selvittämään, mitä kuntalaiset kirjastoautolta oikeasti haluavat. Tilassa oy suunnitteli uudelle kirjastoautolle esteettömän, innostavan ja muunneltavan tilakonseptin. Porvoon kirjastoauto kaasuttaa käyttöön elokuussa. 

Porvoon kirjastotoimi halusi huomioida käyttäjien muuttuneet tarpeet uuden kirjastoauton palveluissa. Koska suuri osa käyttäjistä on senioreita, esteettömyys oli aivan välttämätön osa kirjastoauton suunnittelua. Kirjastoautosta haluttiin kuitenkin myös muunneltava kohtaamispaikka, joka voisi helposti rikastuttaa erilaisia tapahtumia. Eikä innokkaiden koululaiskäyttäjienkään tarpeita sopinut suunnittelussa unohtaa. 

”Kasvukausi oli kokonaisvaltainen prosessi henkilökunnalle ja asiakkaille. Tärkeintä oli kuitenkin, että koko organisaatio oppi prosessista.” Palveluesimies Catharina Latvala

Porvoon kaupunginkirjaston palveluesimiehellä Catharina Latvalalla on vain hyvää sanottavaa yhdessä suunnittelemisesta. 

– Tilassa oy:n työntekijät olivat tosi mukavia, hauskoja tyyppejä ja ottivat hyvin huomioon erilaiset ihmiset. He olivat myös perehtyneet asiaan tosi hienosti, vaikkei uusia kirjastoautoja joka päivä suunnitellakaan. 

Kirjastoauton osallistava suunnittelu kasvatti henkilökunnan osaamista 

Kun aloitimme kirjastoauton tilojen suunnittelun, Porvoon kirjastotoimella ei ollut juurikaan kokemusta osallistavasta tekemistavasta. 

 – Nyt emme tehneet niin kuin ennen vanhaan, että päätetään ostaa kirjastoauto ja ostetaan se, naurahtaa Catharina Latvala. 

Kasvukausi®-suunnittelu osoittautui matkaksi myös kirjaston käyttäjien sielunmaisemaan.

– Osallistaminen oli hauskaa ja vähän jännittävääkin. Kasvukausi oli kokonaisvaltainen prosessi henkilökunnalle ja asiakkaille. Tärkeintä oli kuitenkin, että koko organisaatio oppi prosessista. Henkilökunta ei sanonut vain, että haluamme vihreitä tuoleja. vaan me opimme tavan toimia ja ajatella asioita uudella tavalla. 

Palveluvalikoimaan suunniteltiin myös verinäytteiden ottamista. Tulevaisuudessa kirjastoauto voi tuoda monenlaisia palveluita ihmisten lähelle.

Nyt kun Porvoo työstää pääkirjaston suurta tilamuutosta Tilassa oy:n kanssa, he osaavat hyödyntää osallistamisen ja suunnitteluprosessin osaamista.

Kasvukauden® avulla kirjastoauton tärkeimmät palvelut kuntalaisille kirkastuivat

Ennen suunnittelun aloittamista istuimme yhdessä alas Tilatuumaukseen. Kartoitimme kirjastoväen kokemusta käyttäjien käyttäytymisestä – ja toisaalta heidän omia tarpeitaan kirjastoauton palveluiden tarjoamiseksi. Samalla selvitimme johdon sitoutumista osallistamisessa aina esiin tuleviin villeihinkin uudistusehdotuksiin. Jos ei vastauksia aiota ottaa huomioon, niitä on turha kysyä. 

Lasten osallistava työpaja

Halu kehittää uusia palveluja kirjastoautoon oli Porvoossa merkittävä. Lasten toivomaa pallomerta ja jätskikonetta emme silti harmiksemme saaneet kirjastoautoon mahtumaan. Teknisistä syistä kaatunut suunnitelma verinäytteiden ottamisesta saattaa olla yksi tulevaisuuden kirjastoautojen palveluista, kun väestö ikääntyy ja terveyspalveluverkosto keskittyy kasvukeskuksiin.  

Kirjastoauton käyttäjien todellisten tarpeiden kartoittamiseksi me heittäydyimme kirjastoauton matkaan. Kiersimme kirjastoauton perässä pysähdyspaikalta toisella ja tutustuimme niin villisti ideoiviin koululaisiin kuin hyviä romaaneja kaipaaviin senioreihinkin. Tarkkailimme myös työn sujumista auton pienissä tiloissa. 

Järjestimme tärkeille käyttäjäryhmille työpajat, joissa annoimme ideoinnille selkeät raamit. Mietimme yhdessä konkreettisia ratkaisuja tilan ahtauden ja käyttäjien tarpeiden välille. Mukana suunnittelussa olivat koko matkan ajan myös kirjaston työntekijät.

Vasta kaiken tämän jälkeen sisustusarkkitehtimme aloitti tilakonseptin suunnittelun.

Julkinen hankinta ja osallistava tilasuunnittelu ne yhteen sopii

Porvoon uusi kirjastoauto kaasuttaa toimintaan elokuussa. Tilassa oy:n tekemän osallistamisen ja konseptisuunnittelun tuloksia Porvoo voi hyödyntää, kun se alkaa kehittää kirjastoautotoimintaa kohti tulevaisuuden käyttäjien tarpeita.

– Kirjaston tehtävä on palvella asiakkaita ja tuottaa hyviä asiakaskokemuksia, toteaa Catharina Latvala.

Tavoitetta ei voi saavuttaa, jos ei kysy asiakkailta, mitä he tarvitsevat. Siksi osallistava Kasvukausi®-suunnitteluprosessimme on lyömätön, kun tila on monen ihmisen hyvinvoinnille olennainen – kuten kirjasto.

Osallistava konseptisuunnittelu on lempipuuhaamme. Kasvukausi® on ollut käytössä viiden vuoden ajan jo yli sadassa projektissa. Kysy osallistamisen palveluitamme kaikkiin tarpeisiinne.

Kysy konseptisuunnittelustamme

Miten saada lapset osallistumaan etänä?

Korona-kriisin keskellä ratkaisimme lasten etäosallistamisen haasteen työpajapaketilla. Paketin avulla lastentarhanopettaja veti helposti päiväkodin lapsille riemastuttavan työpajan. Näin me saimme päiväkodin tilasuunnitteluun tarvittavan tiedon suoraan käyttäjiltä.

Lue lopusta check-list etätyöpajan järjestämiseksi!

Osallistamista Koronan aikaan

Monen ihmisen elämä jäi tauolle Korona-viruksen vaatiman eristäytymisen vuoksi. Harrastukset on kutistettava olohuoneeseen ja koulutehtävät tehtävä kotisohvalla etäyhteyden avulla.

Me suunnittelemme tässäkin tilanteessa päiväkotien ja koulujen tiloja. Pian lapset nimittäin palaavat varhaiskasvatukseen ja kouluihin, ja silloin niiden on oltava kunnossa. Tiloista tulee käyttäjien tarpeiden mukaisia vain, jos he ovat itse osallistuneet suunnitteluun.

”Olipas innostava projekti kasvattajienkin näkökulmasta.”

Siksi järjestimme Helsingin kaupungin päiväkotiin Pikku-Duunarin etätyöpajan.

– Olipas innostava projekti kasvattajienkin näkökulmasta, kommentoi Pikku-Duunarin päiväkodin varajohtaja Jenni Ryynänen.

Etätyöpajalla päiväkodin lapset mukaan suunnitteluun

Koska kriisitilanne kuormittaa myös lapsia, otimme työpajan suunnittelussa erityisesti huomioon sen, miten pääsisimme eroon koulumaisesta pöydän ääressä istumisesta ja saisimme alle 5-vuotiaat lapset innostettua leikkimään – tehtävänannon mukaisesti. Lasten osallistamisessa tärkeintä on luoda toiminnalle selkeät rajat ja käyttäjäryhmän kykyjen ja kiinnostuksen mukaiset tehtävät.

Tuttu aikuinen ja toimintatapa olivat sekä päiväkodin henkilökunnalle että lapsille helpoin ratkaisu, joten me toimitimme päiväkodille työpajapaketin, jonka avulla työntekijä veti työpajan.

”Lapset olivat aktiivisesti mukana ideoimassa. He intoutuivat leikkimään suunnittelemissaan majoissa ja rakennelmissa.”

– Lapset olivat aktiivisesti mukana ideoimassa. He myös intoutuivat leikkimään suunnittelemissaan majoissa ja rakennelmissa, Jenni Ryynänen kertoo työpajan onnistumisesta.

Etätyöpajassa tutkimme leikkiä ja lepoa

Valitsimme työpajan teemat käyttäjien kahden päätoiminnon mukaan – leikin ja leikistä rauhoittumisen. Ruokailun, vessapuuhat ja vaatteidenvaihdon rajasimme työpajan ulkopuolelle.

Unelmien leikkipaikkaa lapset saivat äänestää kuvista, piirtää, leikata ja liimata tunnelmakuvien avulla ja rakentaa Legoista. Lapset innostuivat myös rakentamaan uusia tiloja tekemällä patjoista majoja.

Hurjista haaveista, kuten parveke ja liukumäki, me erottelemme analyysissamme todellisen tarpeen. Pohdimme, miksi parveke on lapsille tärkeä ja mikä kaluste tai tilamuutos voisi tarpeeseen vastata. Kyse saattaa olla kaipuusta ulkotilalle, rajujen leikkien ja juoksun sallivalle tilalle tai toisistaan erotetuille rauhallisille tiloille.

Alle 6-vuotias lapsi ei välttämättä kykene hahmottamaan tarpeitaan vain kuvittelemalla. Niinpä lapset saivat valita päiväkodista lempilelunsa apulaisekseen. Lelu auttoi lapsia valitsemaan lepoon ja leikkiin tarvittavia kalusteita ja tunnelmaa.

Näin toteutat etätyöpajan – check-list

Työpajan sisällössä on tärkeää huomioida

• osallistujien ikään sopivat tehtävänannot
• erilaiset oppimistyylit
• tehtävien etenemisen draaman kaari – milloin innostaa ja milloin rauhoittaa toimintaa
• osallistujille sopiva työpajan kesto
• tekniikan käytön helppous.

Fasilitoijan ohjeistuksessa tärkeää on, että

• työpajassa käytetyt materiaalit ja välineet ovat helposti saatavilla
• ohje on helppokäyttöisessä muodossa
• ohje etenee selkeästi, jotta opettaja tietää, mitä hänen ja lasten tulee milloinkin tehdä
• työpajan tavoite tulee selväksi
• ajanhallinta on suunniteltu valmiiksi
• tauot ja tehtävien väliset siirtymäajat on huomioitu
• viestiä, mitä tietoja työpajasta pitää kerätä, miten ja kuinka ne toimitetaan eteenpäin.

Järjestämme myös täysin etänä ohjattuja työpajoja. Räätälöimme mielellämme tarpeeseen sopivia etätyöpajan ja etäkoulutuksen muotoja niin aikuisille kuin lapsille.

Kysy etätyöpajoistamme

Rinna Saramäen viisi helppoa tapaa pienentää toimiston hiilijalanjälkeä

Kirjailija Rinna Saramäki kyllästyi epämääräiseen ahdistukseen ja tarttui ilmastokriisiin etsimällä arjen ratkaisuja. Niin syntyi kirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Nyt Saramäki linjaa viisi helppoa tapaa pienentää toimiston hiilijalanjälkeä. 

Rinna Saramäki on tunnettu käytännönläheisistä kulutusta ja päästöjä hillitsevistä ohjeistaan kirjassa Hyvän mielen vaatekaappi. Vaateteollisuuden tutkimisesta oli lyhyt matka koko kulutusketjun tutkimiseen. Saramäen uusin kirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman tarjoaa arjen ratkaisuja meitä jokaista vaivaavaan ongelmaan: kuinka pienentää hiilijalanjälkeämme.  

– Niin kauan ei tarvitse ahdistua, kun ei ole tehnyt jokaista kirjassani ehdotettua tekoa hiilipäästöjen vähentämiseksi. Skaalaa on kotoisista pikkupuuhista ja tiedonhankinnasta yhteiskunnalliseen toimintaan.

Asuminen aiheuttaa 24 % Suomen hiilipäästöistä. Samaan kategoriaan humpsahtavat myös toimistot, joiden lämmitys, ilmastointi, valaistus ja jopa kahvinkeitto synnyttävät melkoisen osan hiilijalanjäljestämme. 

– Kirja on vaikuttava väline, mutta haluan vaikuttaa useampaan kuin yhteen ihmiseen kerrallaan. Muuten muutosvoima ei riitä”, kertoo Saramäki. 

Hän aloitti syksyllä opinnot Creative Sustainability -aineessa Aalto-yliopistossa ja teki samalla kuusi kuukautta tutkimustyötä kirjaa varten. 

Nyt Saramäki jakaa asiantuntemuksestaan viisi tapaa, joilla toimiston kuin toimiston hiilijalanjäljen saa pienemmäksi. 

Kirjan 250 ilmastotekoa julkaisujuhlissa tarjottiin vegaanista ja lähellä tuotettua syötävää. Kuva: Essi Tammimaa

Miten pienennän toimiston hiilijalanjälkeä? Rinna Saramäen viisi ehdotusta

1. Selvitä toimistonne isoimmat päästölähteet. Kannattaa keskittyä muuttamaan asioita, joilla on suurin vaikutus – ja käyttää muovikassien taittelussa säästynyt aika vaikka uusasiakashankintaan.

• • Testaa WWF:n toimistojen hiililjalanjälkilaskurilla, mikä toimistossanne tosiasiassa lisää päästöjä eniten. 

2. Tee työmatkapyöräilystä mahdollista! Autopaikat ovat kallis investointi, mutta niiden louhimista talon alle tai asvaltoimista pihalle ei juurikaan kyseenalaisteta. Yhden autopaikan hinnalla saa kelvollisen pyöräkatoksen kymmenille pyörille. Pyörille voi järjestää tilan myös sisältä tai suojatulta sisäpihalta. Muista myös suihkun tärkeys erityisesti, jos teette asiakastyötä!

3. Hanki digilaitteet toimijalta, joka sitoutuu myös korjaamaan ne. Toimita laitteet ajoissa päivitettäväksi ja korjattavaksi. Anna työntekijöiden lunastaa käyttöikänsä lopussa olevat koneet omaan käyttöönsä. Jos leasaat koneita, selvitä mitä niille tapahtuu. On mahdollista, että ostat vain helppoutta ja hyvää mieltä, et itse asiassa ekologisuutta.

4. Tarkista toimistosi lämmitys, valaistus ja vedenkäyttö. ESCO-palvelut tekevät energiansäästösuunnitelman, josta ei koidu taloudellista riskiä ostajalle. Toimisto maksaa palvelusta esimerkiksi puolet säästetystä energianhinnasta – jos säästöä ei tule, ei tarvitse maksaa mitään. Suuri osa tärkeistä valinnoista tehdään jo toimistoa valitessa. Hyvä kumppani toimiston valintaan ja tilasuunnitteluun osaa tarkastaa myös tilan lämmityksen, valaistuksen ja vedenkäytön tavat.

Ja yllättävä viimeinen:

5. Hanki kahvitermos! Kahvin keittäminen, lämmittäminen – ja pohjaan palaneen tai viilenneen kahvin hukkaan kaataminen – vievät paljon energiaa. Muista myös säilyttää kahvi ilmatiiviisti mahdollisimman viileässä. Ei hiililjalanjäljen, vaan maun vuoksi! 

Mikä oikeastaan on tarpeellista? Kartoita toimiston kulutus ensin. Kuva: Bench Accounting, Unsplash

Lupaus säästöistä – sekä päästöihin että kukkaroon

Ympäristösertifikaattia Rinna Saramäki ei toimistolle lupaa ohjeiden seuraamisesta, mutta mahdollisia säästöjä kyllä. 

– Jos jokaisessa toimistossa kiinnitettäisiin huomiota edes näihin viiteen kohtaan, sillä olisi jo huomattavat vaikutukset Suomen päästöihin, Saramäki toteaa.

Eikä tarvitse lopettaa tähän! Kirjan 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman saa kustantajan kirjakaupasta, Suomalaisesta kirjakaupasta. Kondoiluun hurahtaneet voivat lukea tai kuunnella kirjan Storytelissä ja Elisa äänikirjassa. 

Jos aika ei riitä pohtimaan, kuinka ratkaista ekologisuuden ja tuottavuuden välinen tasapaino, pyydä meiltä kartoitus toimistonne käytännöistä, tiloista ja kalusteista. Kalusteiden elinkaaren maksimoiminen haukkaa ison palasen toimiston hiilijalanjäljestä (siis korjaaminen, uudelleen päällystäminen ja uudelleen käyttäminen).

Jätä kalusteninventaario asiantuntevalle sisustuarkkitehdille ja ota kaikki irti varastossa lojuvista toimistotuoleistanne. 

Teksti: Essi Tammimaa

Kirjailija Rinna Saramäen kuva: Jonne Räsänen

Essi Tammimaasta Tilassa Oy:n kasvujohtaja

Filosofian maisteri Essi Tammimaa on nimitetty osallistavaa tilasuunnittelua tekevän Tilassa Oy:n kasvujohtajaksi 16.12. Vaikuttamisen, osallistamisen ja markkinoinnin tehtävät ovat Tammimaalle tuttuja erityisesti nuorisoasumisen sekä rakennuttamisen kentältä Nuorisoasuntoliitosta ja teknologiateollisuudesta VTT:ltä. Tammimaa on toiminut lukuisissa luottamustoimissa, kuten Helsingin kirjailijoiden hallituksessa, ja ollut perustamassa nuorille taiteilijoille työtilaa tarjonnutta Artlabia.

”Osallisuus ei saa olla pelkkää strategiapuhetta. On aidosti tärkeää nostaa työntekijöiden ja käyttäjien hyvinvointi muutosjohtamisen prioriteetiksi”, Tammimaa sanoo.

– Haluan auttaa ratkaisemaan kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja hyvän käyttäjäkokemuksen esteitä. Samat haasteet toistuvat kaikissa muutostilanteissa, oli kyse sitten uudesta digitaalisesta alustasta tai yhteisiin tiloihin muuttamisesta yrityskaupan jälkeen. Osallisuus ei saa olla pelkkää strategiapuhetta. On aidosti tärkeää nostaa työntekijöiden ja käyttäjien hyvinvointi muutosjohtamisen prioriteetiksi, Tammimaa sanoo.

(lisää…)

Asiakastarina: Akustiikkaratkaisuilla Dylan Lepuskista rentouttava keidas

Akustiikkaratkaisuilla muutimme Dylan Lepuskin hälyisen ravintolan lounaspaikkojen rentouttavaksi keitaaksi. Katso artikkelin lopusta akustiikkaratkaisumme.

Kuvittele mieletön 900 neliön ravintola-alue. Avarista ikkunoista lankeaa valo kauniille kivilattioille. Kaikki on hyvin, kunnes ensimmäinen asiakas siirtää tuolia istuutuakseen. Ääni kajahtelee tilassa. Buffettia täyttävä työntekijä irvistää. Kiireisimpään lounasaikaan astianpalautuksesta kuuluva kalahtelu peittää alleen jopa keskustelun.
Tässä kohtaa Dylan Lepuski otti yhteyttä meihin. Lähtökohta oli totisesti haastava – 900 neliön avoin ravintola, jonka suunnittelussa oli huomioitu kaikki paitsi akustiikka. Me toteutimme Dylan Lepuskiin akustiikkaratkaisut, jotka sekä vaimentavat hälyä että tekevät tiloista harmonisemmat ja houkuttelevammat. Näin isoa tilaa on hyvä jakaa akustiikkaseinillä osiin ihan jo siksi, että asiakkailla on mukavampi olo istuskella pöydässään omassa rauhassaan.

(lisää…)

Osallistava tilasuunnittelu lisää hyvinvointia

Miksi ja miten osallistava tilasuunnittelu kannattaa toteuttaa? Kerromme kokemuksiamme, jotka perustuvat kymmeniin yrityksille ja julkishallinnon asiakkaille tekemiimme osallistaviin suunnitteluprosesseihin.

Osallistava tilasuunnittelu vs. perinteinen

Suunnittelijat, arkkitehdit ja muotoilijat ovat perinteisesti toimineet itsenäisesti ja edistäneet omia tulkintojaan. Käyttäjiä on osallistettu jonkin verran, esimerkiksi kuulemisien avulla, mutta päätelmät ovat kuitenkin pääosin olleet suunnittelijan omia. Osallistava tilasuunnittelu on jäänyt toteuttamatta.

Jokaiselta löytyy varmasti oma kokemus käyttäjien näkökulmasta pieleen menneestä suunnittelusta. Minulle mieleen tulee kehutun keskuskirjaston Oodin lasten alueen avonainen kalteva puuseinä, joka on oikeasti vaarallinen ja nykyisin usein rajattu huomionauhalla siksi, että se on kutsuva liukumäki ja kiipeilyteline. Kirjaston käyttäjät – erityisesti lapsiperheet – suunnitteluun osallistamalla olisi voitu luoda aidosti lasten tarpeisiin vastaava leikkipaikka.

Osallistava tilasuunnittelu on noussut esiin voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tilaajat ovat havahtuneet ymmärtämään, että sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa paras tieto tulevista ja nykyisistä tarpeista on itse asiassa käyttäjillä, eikä suunnittelijalla. Käyttäjät pitääkin osallistaa, jotta lopputuloksesta tulee kerralla toimintaa sekä organisaation kulttuuria tukeva.

Osallistamisella myös sitoutetaan käyttäjät organisaatioon paremmin. Kun on saanut sanoa mielipiteensä ja tuoda esiin tarpeensa, ja ne huomioidaan, useimmat meistä sitoutuvat organisaatioon/yhteisöön tiukasti. Siitä tulee osa meidän omaa reviiriämme, jossa meillä on mahdollisuus olla aktiivisina osallisina – ja se tuntuu hyvälle.

Miksi osallistaminen ja osallisuuden tukeminen kannattaa?

Osallisuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omassa yhteisössä. Osallistava suunnitteluprosessi tapahtuu vuorovaikutuksessa käyttäjien ja suunnittelijoiden kesken.

Osallistaminen ja osallisuuden kokeminen ovat hyödyksi yksilölle ja organisaatioille monella tavalla. Osallistamista voi lämpimästi suositella  tilojen suunnittelussa monesta eri syystä, tässä niistä muutamia. 

Toiminnallisuus, joka tukee päivittäistä työtä ja sen jatkuvaa kehittymistä.

Käyttäjillä on paras kokemus siitä mitä välineitä ja millaisen ympäristön he tarvitsevat työnsä mahdollisimman laadukkaaseen toteuttamiseen. Jokaisen henkilökohtaiset ominaisuudet on huomioitava, jos halutaan paras mahdollinen työn tulos meiltä kaikilta. Moderni työ- ja oppimisympäristö tukee kaikkien tarpeita. Myös organisaatiot ovat erilaisia. Sama muotti ei toimi jokaiselle, joten yhdenlaisen ratkaisun monistaminen ei välttämättä toimi.

Osallistaminen toimii hyvin myös muutoksen työkaluna. Mikäli organisaatiossa halutaan ottaa käyttöön kokonaan uusia toimintatapoja, osallistavan prosessin ansiosta johto saa tiedon siitä miten iso työ toimintatapojen muutokseen tarvitaan. Kysymykset on tärkeää asettaa oikein, jotta osallistettavilta henkilöiltä saadaan tarvittava tieto analysoitavaksi.

Näppituntumamme kymmenien osallistavien prosessien jäljiltä on, että kolmasosa henkilöstöstä on edelläkävijöitä, jotka haluavat kehittää työtään uusia työvälineitä ja -tapoja hyödyntäen. Kolmasosa on puolestaan tiedostanut uudet mahdollisuudet, mutta eivät ole oikein saaneet työkaluja- ja tapoja vielä käytäntöön. He tarvitsevat tukea uusien käytäntöjen kanssa. Viimeinen kolmannes turvautuu mielellään tuttuihin rutiineihin, osa vastustaen tiukasti pieniäkin muutoksia. Heillä muutokseen tarvitaan enemmän aikaa ja koulutusta, mikä on huomioitava prosessin aikana ja resurssointia suunnitellessa.

Organisaation kulttuurin tukeminen 

Yhteisöillä on usein tapoja ja toimintamalleja, jotka eivät ole nähtävissä ensi silmäyksellä. Osallistamisen ansiosta suunnittelija tutustuu toimintakulttuuriin syvällisesti.

Eräässä tilitoimistossa työntekijät kokivat haasteeksi sen, että heillä oli aina kahvitauoilla hersyvän hauskaa. Nauru ja hullut jutut kantautuivat häiritsevästi vierailevien asiakkaiden korviin. Ratkaisimme asian yhdessä siten, että paransimme taukotilojen ääneneristystä, ja siirsimme asiakkaiden tapaamiseen tarkoitetut tilat kauemmaksi henkilöstön tiloista. Näin pystyimme tukemaan iloista työkulttuuria jatkossakin, ja asiakkaat saavat palvelua ammattimaisen rauhallisessa ympäristössä.

Hyvä suunnittelijakonsultti  osaa myös kiinnittää huomiota myös toimintamalleihin, joita olisi syytä muuttaa, jotta organisaatio pääsisi sen asettamiin tavoitteisiin. Esimerkiksi pöytäkoneista kannettaviin tietokoneisiin siirtyminen mahdollistaa entistä joustavamman työnteon mallin. Usein johdon onkin oltava valmis investointeihin tilamuutoksen lisäksi sekä varusteissa että koulutuksessa, mikäli toivottu muutos halutaan saada toimimaan kuten on tarkoitettu.

Osallisuuden kokeminen sitoutttaa

Kun käyttäjiä kuullaan ja heidän toiveensa aidosti otetaan huomioon suunnittelussa, lopputuloksena on tiukempi sitoutuminen organisaatioon ja lopputulokseen.

Esimerkkinä osallistamisen voimasta on yläkoulu, jossa kalusteiden rikkominen oli merkittävä ongelma. Kyselimme oppilailta työpajoissa ja web-lomakkeen avulla toiveita mm. toiminnallisista tarpeista ja visuaalisuudesta. Oppilaat saivat kommentoida  suunnitelman luonnosta. Saimme osallistamalla tietoa tarpeista, mitä muutoin olisi ollut mahdoton arvata. Kuulimme iloksemme vastikään, että muutama vuosi sitten toteutetut ympäristöt ovat hyvin suosittuja, ja säilyneet myös ehjinä. Oppilaat ovat ilmeisesti siis sitoutuneet tilaan, koska ovat itse saaneet olla suunnittelussa mukana.

Osallisuus tuottaa hyvinvointia – ja kilpailuetua

Osallistaminen ja osallisuuden kokeminen kulkevat käsi kädessä. Osallisuuden kokemus kannattaa rakentaa organisaatioon osaksi päivittäistä tekemistä samaan tapaan kuin hyvinvointi.

Raivio & Karjalainen (2013) mukaan osallisuus tarkoittaa, että ihmisellä on käytössään riittävät aineelliset resurssit, hän on omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana ja hänellä on sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita. Nämä osallisuuden ulottuvuudet asettuvat lähelle jäsennystä hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Parhaimmillaan osallisuus ja hyvinvointi sitouttavat henkilöstön ja asiakkaat organisaatioon. Hyvin toteutettu osallisuus ja lupa vaikuttaa työn malleihin mahdollistavat myös sen, että organisaation prosessit kehittyvät jatkuvasti. Tämä tuo nykymenossa tarvittavaa kilpailuetua.

Tuottavuuden parantuminen

Osallistava suunnittelu lisää tutkimusten mukaan organisaation tuottavuutta 5-50% (Jacqualine C. Visher 2005). Toimintaympäristö kannattaakin mieltää työkaluna kuten vaikkapa tietotekniikka. Se voi joko auttaa suorituksessa tai heikentää sitä, se voi motivoida henkilökuntaa, tai toimia juuri päinvastoin. Yhdessä suunniteltu toimitila tarjoaa fyysisen työkalun tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Osallistaminen on pieni kustannus isoissa hankkeissa, ja se takaa toimivan lopputuloksen. #osallisuus #osallistavasuunnittelu”

Muista avoin ja vilkas viestintä!

Avoin viestintä on tärkeässä asemassa osallistavan suunnitteluprosessin aikana. Heti alussa on kerrottava mitä tavoitellaan, ja mihin asioihin käyttäjät voivat prosessissa vaikuttaa.

Jos projektin laajuutta tai reunaehtoja ei kerrota alussa, ja käyttäjät eivät koe saavansa riittävästi asioita toteutukseen, voi lopputulos olla iso pettymys. Esimerkiksi talotekniikka saattaa vaikuttaa suunnitteluun siten että toivottua tilajärjestystä ei voida toteuttaa – voi olla että lisää huoneita ei voida rakentaa, mikäli ilmanvaihtoa ei voida järjestää riittäväksi järkevillä kustannuksilla.

On todella tärkeää, että käyttäjien toiveet viedään käytäntöön mahdollisuuksien mukaan. Mikäli kuitenkin prosessin lopussa kokemus on se, että ”kyllä meiltä kyseltiin, mutta emme saaneet mitään ideoitamme läpi”, jossain matkan varrella on todennäköisesti epäonnistuttu viestinnässä.

Mikäli toiveita ei toteuteta jostain syystä, se pitää avoimesti avata käyttäjille. Myös toteuttamisen jaksottamisesta on viestittävä – on ymmärrettävää, että kaikkia investointeja ei voida heti toteuttaa. Pidemmänkin aikataulun toteutuksesta pitää muistaa viestiä hyvin.

Valitse tarpeisiin sopivat metodit

Osallistavassa suunnittelussa tuetaan osallistujien vuorovaikutusta ja osallistumisprosessia erilaisin menetelmin.  Suunnitteluun osallistuvilla ihmisillä on usein erilaiset taustat, kokemukset, tavoitteet ja roolit, jotka on huomioitava henkilöiden sitouttamisessa ja osallistamisessa suunnitteluun. Osallistavat menetelmät voivat olla vaikkapa harjoituksia tai työkaluja, joilla ohjataan suunnittelu- tai keskustelutilannetta. Menetelmät valitaan aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopiviksi.

Monipuolisesti erilaisia menetelmiä käyttämällä on tarkoitus antaa ihmisille mahdollisuus ilmaisuun muillakin keinoilla kuin puhumalla. Useita erilaisia menetelmiä käyttämällä varmistetaan myös kaikkien osallistujien mahdollisuus tulla kuulluksi. Esimerkiksi kaikkien ihmisten ei ole yhtä helppo jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan isossa ryhmässä, jonka vuoksi itsenäisesti vastattavan web-kyselyn avulla saamme hiljaisempienkin käyttäjien kokemukset, ideat ja oivallukset selville.

Metodeja valitessa on huomioitava millä laajuudella tietoa haetaan ja miten paljon taas halutaan painottaa tiedon keräämistä ja ihmisten sitouttamista. Työpajojen määrä ja ihmisten mukana olo prosessissa korreloi kokemuksemme mukaan lopputulokseen sitoutumiseen merkittävästi. Parhaimmillaan yhdessä suunnittelu osallistavilla menetelmillä nostaa ryhmän energiatasoa, luo myönteistä ilmapiiriä ja ryhmän jäsenten välistä luottamusta. 

Osallistava tilasuunnittelu tulisi tehdä ennen kuin hankesuunnittelu käynnistyy, jotta käyttäjien tarpeet voidaan huomoida jo siinä vaiheessa.  Jotta lopputuloksesta tulee mahdollimman hyvä, on osallistamisen syytä jatkua myös luonnos- ja toteutussuunnittelun aikana.

Objektiivinen tiedon analysointi on osallistamisen kulmakivi

Osallistamisesta saatu tieto on usein dokumentoitu huonosti. Dataa tulee prosessin aikana monesta eri lähteestä ja se tallennetaan eri tavoin; kuvina, tekstitiedostoina, web-lomakkeiden vastauksina, käsin kirjoitettuina papereina, piirroksin, videoina, ja joskus dokumentointi voi työpajailun tuoksinassa unohtua kokonaan.  Osallistaminen onkin vasta puoliksi tehty, kun työpajat on pidetty. Toinen puoli on kerätyn tiedon huolellista analysointia ja dokumentointia.

Analysoinnissa on huomioitava iso kuva eli tavoite, johon prosessillla pyritään. Mikäli esimerkiksi tilamuutoksella haetaan myös organisaation työtapojen muutosta, tätä tukevat ideat priorisoidaan analyysissa. Prioriteetit pitääkin määritellä tarkkaan projektiryhmän kanssa ennen osallistavaan prosessiin ryhtymistä, sillä ne toimivat ohjenuorana osallistamisen sisällössä, ja myöhemmin suunnittelua ohjaavina tekijöinä, design drivereina. Mikäli prioriteetit ovat hieman hukassa, ei hätää – ne voidaan kirkastaa osana osallistavaa prosessia.

Tiedon analysointiin tulee kiinnittää siis yhtä suuri huomio kuin metodeihin. Muuten tieto jää subjektiivisena kokemuksena osallistujille, mutta objektiivinen kokonaiskuva jää hahmottumatta. Analyysivaiheessa on huomioitava prioriteettien lisäksi myös vastausten määrät ja laatu.

Puolueettomasti tehty huolellinen analyysi on luotettava lopputulos osallistamisesta. Analyysiin voidaan palata pidemmänkin ajan jälkeen päätöksiä tehdessä. Sen tulee olla helposti luettava ja ymmärrettävä. Näin myös suunnittelijat, jotka eivät pääse mukaan työpajoihin, hahmottavat suunnittelun kannalta tärkeimmät asiat helposti, ja virheratkaisuilta toteutuksessa vältytään.

Tilassa Oy:n KasvukausiⓇ osallistava tilasuunnittelu

KasvukausiⓇ on Tilassa Oy:n oma osallistava palvelumuotoilun työväline, jota olemme hyödyntäneet lähes sadassa osallistavissa suunnitteluprosesseissa neljän vuoden ajan. Tehokkaan ja tuloksellisen prosessin aikana organisaatio, sen käyttäjät ja sidosryhmät osallistetaan kehittämään ja etsimään organisaation toimintaa edistäviä ja tukevia ratkaisuja.

KasvukausiⓇ hakee tietoa erityisesti tilasuunnitteluun vaikuttavista osa-alueista. Fasilitoinnin avulla keskitytään oikeisiin aiheisiin ja suunnittelussa tarvittavan tiedon löytämiseen johdolta sekä tilojen käyttäjiltä. Kasvukauden lopputuloksena tuotetaan selkeä objektiivinen analyysi, jonka avulla suunnittelu täyttää käyttäjien kriteerit sekä toiveet jo ensimmäisestä luonnoksesta lähtien.

Kasvukauden aikana hyödynnetään palvelumuotoilusta tuttuja osallistamismetodeja. Koko projektin aikana käytetään tiedon jakamiseen Basecamp web-keskustelualustaa.

Mikäli kiinnostuit, kerromme mielellämme kehittämästämme osallistavasta Kasvukausi-prosessista.

Osallisuus ykköseksi!

Harri Markkula
Tilassa Oy:n perustaja
Osallistavan muotoilun aktivisti
+358 44 055 2253

Soita ja jutellaan osallistavuuden mahdollisuuksista!

Virtuaalinen tilasuunnittelu avaa käyttäjän kokemuksen Metropolian kampukselle

Teimme virtuaalisen tilasuunnitelman Metropolian Myyrmäen kampukselle

Virtuaalisen tilasuunnittelun työkalut Virtual Reality -mallit ja -videot avaavat tilan niin kuin käyttäjä sen kokee. Tilassa luo tiloista virtuaalitodellisuuksia, joiden avulla suunnittelijat voivat kokea käyttäjän kokemuksen tulevasta tilasta jo ennen sen valmistumista.

Virtuaalisen tilasuunnittelun mallit ovat tietokoneella luotuja simulaatioita, jotka tehdään mahdollisimman realistisiksi. Mallissa loistavat aitoa jäljittelevä valaistus, ympäröivä luonto ja tilassa toimivat ihmiset. VR-ympäristöä tarkastellaan esimerkiksi Oculus Rift -laseilla ja käyttäjän liikkeitä ohjataan peliohjaimen avulla. Virtuaalitodellisuus avaa aivan uusia mahdollisuuksia käyttäjien osallistamiselle suunnitteluprosessiin.

Katso videolta Metropolian Myyrmäen kampuksen tilasuunnitelma, joka huomioi käyttäjien toimimisen tilassa. Virtuaalisen tilasuunnitelmamme avulla Metropolian väki sai vierailla uudella kampuksella jo etukäteen. Työkaluiksi tarvitsimme vain muutaman tietokoneen ja VR-lasit.

Virtuaalinen maailma on uusi kokemus

Kello on kahdeksan aamulla. Olemme Metropolian Myyrmäen kampuksen kirjastossa. Allekirjoittaneen lisäksi paikalla testiryhmässä ovat laboratorioinsinööri Marja-Leena Åkerman sekä opintojensa loppusuoralla oleva Tuulikki Kujanpää. Kummatkin ovat osallistuneet Myyrmäen kampuksen laajennusosan suunnitteluprosessin tiimoilta järjestettyihin osallistaviin workshopeihin, kuten kampusprofiilin luomiseen. Tuulikki on kokeillut aiemmin erilaisia virtuaalisia ympäristöjä muussa yhteydessä. Marja-Leenalle virtuaalisen tilasuunnitelman konsepti on aivan uusi.

Virtuaalisella kampuksella – “Missäs me ollaan nyt?” 

Pienen alkusäädön jälkeen laitteet ovat valmiina. Ensimmäisenä virtuaalikampukselle retkeilemään lähtee Marja-Leena. Me muut “seuraamme perässä”. Marja-Leena tarkastelee Metropolian tulevaa vehreää kampusta virtuaalilasit päässään ja ohjaa virtuaalikehonsa liikkumista tilasta toiseen peliohjaimen avulla.

“Huh, vähän tää huimaa kyllä”, Marja-Leena kommentoi. Huomaamme kukin vuorollamme, että aivot joutuvat hetken totuttelemaan uuteen aistimisympäristöön.

Totuttuamme  alamme havaita mielenkiintoisia huomioita. Tuntuu kuin todella olisimme uuden kampuksen tiloissa kiertelemässä.

“Tääköhän on se aula?” miettii Tuulikki. “Hei onks tossa joku kattoikkuna?” hän jatkaa.

Keskustelu on aivan erilaista kuin suunnittelupöydän ääressä. Välittömät havainnot synnyttävät ihmetystä, ja puhumme aulatilan avaruudesta, siitä, miten tulevan kampuksen tilat kommunikoivat toisiensa kanssa ja siitä, miten uudet tilat tulevat noudattelemaan käyttäjien erilaisia tarpeita.   

Mitkä fiilikset?

Palattuamme “takaisin”, mietimme eroja virtuaalitodellisuuden ja perinteisempien presentaatiomallien välillä.

“Kyllähän tää koko juttu hahmottuu näin uudella tavalla”, Marja-Leena sanoo.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että virtuaalitodellisuus tuntuu kokonaisvaltaisesti ja antaa käyttäjälle realistisen kuvan tilojen avaruudesta ja tiloissa liikkumisesta.

“Kyllähän tää koko juttu hahmottuu näin uudella tavalla”, Marja-Leena sanoo.

Virtuaalisen tilasuunnitelman kokeminen on todella intensiivistä, ja kokonaisuuden hahmottaminen voi tuntua haastavalta. On hienoa, että voimme nykyteknologian avulla nähdä ja kokea “valmiita” väläyksiä jostakin vielä tekeillä olevasta, mutta reaalimaailma taitaa edelleen olla se tärkein ympäristö ihmisille, niin suunnittelijoille kuin käyttäjillekin.

Joka tapauksessa, virtuaalitodellisuus suunnittelussa on kokeilemisen ja kokemisen arvoista ilman muuta! Siitä olemme kaikki yhtä mieltä.

Jos innostuit VR:n mahdollisuuksista, tutustu virtuaalisuunnittelun palveluihimme.

Voit myös tutustua Metropolian Myyrmäen kampukseen heidän sivuillaan.

Virtuaaliseikkailulla Metropoliassa kävi Tilassa Oy:n somevastaava Kaisu Kaikos Greativesta

Tietopähkinä

• Virtuaalinen tilasuunnitelma on tiukasti tilasuunnittelun tätä päivää, ja sen kustannus tuo takuuvarmasti siihen sijoitetut eurot moninkertaisesti takaisin tilojen toiminnallisuuden takaamisen kautta.
• Virtuaalisesta tilasuunnitelmasta voidaan luoda myös helposti jaettavia videoita, jotka auttavat käyttäjiä ymmärtämään still-kuvia paremmin millaisista ympäristöistä on kyse.
• Virtuaalisten ympäristöjen suunnittelussa käytetyt ohjelmistot, virtuaalilasit ja -laitteet ovat kehittyneet huimasti, ja myös kustannukset ovat tulleet alaspäin.
• Virtuaalisen todellisuuden luomisessa tarvitaan 3D-osaajia, jotka taidoillaan herättävät tilat eloon jo ennen kuin suunnitelmatkaan ovat viimeisteltyjä.

Tule osastollemme ITK-päiville!

Tilassa on mukana ITK-päivillä Hämeenlinnan Aulangolla 12-13.4.2018.

Tervetuloa tutustumaan oppimisympäristöjen suunnitteluun ja oppimista tukeviin ratkaisuihimme osastollemme V326!

Esittelyssä ITK-päivillä

> CampFire oppimiskaluste, johon saa kiinni viisi näyttöä. CampFire luo läheisen ja keskustelevan ilmapiirin, jossa on mukava osallistua ja oppia

>Vieraile osastollamme myös Virtual Reality ympäristössä, joka on luotu tukemaan Metropolia Myyrmäen kampuksen osallistavaa suunnittelua. Esimakua VR ympäristöstä voit kurkata YouTube-kanavaltamme

> Kasvukausi osallistava oppimisympäristön suunnitteluprosessimme
 

Osastollamme voit osallistua Fold ang Go pöydän ja tuolin arvontaan.

Tervetuloa, nähdään ITK:ssa ensi viikolla!

Parinaz Mohammadi, visualisoija

Tapaa Tilassa Educassa!

Olemme mukana Educa 2018 -tapahtumassa yhteistyössä Lekolarin kanssa!

Keskustelemme mielellämme oppimistilojenne tarpeista ja toiveista sekä siitä miten ne voidaan toteuttaa. Osallistu myös arvontaan, jossa voit voittaa organisaationne OPS2016 -lähtötilakartoituksen.

Tule tapaamaan meitä Lekolarin osastolle 6 F 48

Osallistu Educassa seminaareihimme tilassa 216A!

Ilmoittauduthan seminaariin sivun alaosan lomakkeella. 

Perjantai 26.1.2018 klo 14.45-16

Näin osallistat käyttäjät helposti oppimisympäristöjen suunnitteluun!

Tilassa Kasvukausi on käyttäjälähtöinen osallistamisprosessi. Tule tutustumaan kuinka teilläkin käyttäjien tarpeet ja toiveet voidaan toteuttaa!

Riikka Juvonen, sisustusarkkitehti ja Paula Viertola, palvelumuotoilija

Lauantai 27.1.2018 klo 14.45-16

Koe oppimisympäristö virtuaalisesti! Case Linnankosken lukio

• Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet oppimisympäristöjen suunnittelussa
• Suunnittelemamme kohteen video-esittely sekä mahdollisuus VR vierailuun kohteessa

Riikka Juvonen, sisustusarkkitehti ja Parinaz Mohammadi, visualisoija

Case Story: Tapio – Tilasuunnittelu, osallistaminen sekä niiden tuomat hyödyt

Tapio – henkilöstö osallistettiin vaikuttamaan uuteen työympäristöön

Tapio Konserni muutti uusiin toimitiloihin Pasilaan syksyllä 2016. Osallistavan suunnitteluprosessin ja rakennuttamisen toteutti Tilassa tiimi.

Tilasuunnittelun lähtötilanne ja tavoitteet 

Kaikki alkoi Tapio konsernin päätöksestä muuttaa uusiin toimitiloihin Pasilaan. Vanhassa toimitilassa Pohjoisella Rautatienkadulla konsernin yksiköt olivat eristyneet toisistaan. Tiimityön esteenä oli tila, joka oli sokkeloinen ja jossa pitkien käytävien varrella oli paljon pieniä työhuoneita. Ennen uuteen, yhtenäiseen toimitilaan muuttamista kaivattiin osallistamis- ja suunnitteluapuja remonttiin. Uuteen toimipisteeseen muutti Tapio, Tapio Silva sekä Metsäkustannus, joten tiloihin kaivattiin myös enemmän työpisteitä. Projektin tavoitteina oli:

• lisätä työpisteitä
• tukea ja luoda parempaa yhteistyötä
• suunnitella tilat, jotka tukevat uutta liiketoimintaa
• hyödyntää tiloissa mahdollisimman paljon Tapio Oy:n pitkän matkan varrella omistukseen tulleita laadukkaita kalusteita ja taidetta

Mitä tehtiin

Koko projekti alkoi henkilökunnan osallistamisesta Kasvukausi prosessin mukaisesti orientoivalla keskustelulla eli Tilatuumauksella, ja jatkui vielä yhteisillä suunnittelutyöpajoilla sekä web-kyselyiden avulla.

Osallistamisprosessiin osallistuivat niin johto kuin työntekijät ja tuloksiin pääsi moni halukas vaikuttamaan. Tietoa kerättiin erityisesti käyttäjien toiminnasta, tavoitteista sekä toiveista, sekä pohdittiin tilojen tuomia yhteistyömahdollisuuksia. Osallistamisesta oli erityisesti kaksi tärkeää hyötyä Tapiolle:

1. osallistaminen antoi henkilöstölle mahdollisuuden valmistautua omasta työhuoneesta avokonttoriin työskentelyyn
2. henkilöstö pääsi vaikuttamaan uusien tilojen toiminnallisuuteen

Mitä saavutettiin

“Ilman osallistamista tilat olisivat olleet samalla kaavalla suunnitellut sekä yksityiskohdat, kuten eri käyttäjien sijoittelu tilaan, olisi jäänyt toteutumatta.”

Erityisesti osallistaminen näytteli projektissa suurta roolia, sillä omasta huoneesta monitilatoimistoon siirtyminen on aina uutta ja haastavaa. ”Yleensä tilat valitaan ilman käyttäjiä ja yrityksen tavoitteena on tehokkaampi sekä tuottavampi tilojen käyttö, jolloin tilat yleensä pienenevät ja työpisteet lisääntyvät. Tämä aiheuttaa poikkeuksetta muutosvastarintaa. Meidän työmme oli tehdä tilasta mahdollisimman miellyttävä käyttäjät osallistamalla ja kuuntelemalla.” kertoo projektista vastannut sisustusarkkitehti Jannica Jahnsson.”Ilman osallistamista tilat olisivat olleet samalla kaavalla suunnitellut sekä yksityiskohdat, kuten eri käyttäjien sijoittelu tilaan, olisi jäänyt toteutumatta. Käyttäjille olisi tullut suurena yllätyksenä minkälaisiin tiloihin ovat muuttamassa, joten osallistamista voi pitää ns. “pehmeänä laskuna” uuteen toimintatapaan ja työskentelyyn.”

”Usein tilat valitaan ja remontoidaan käyttäjiä kuulematta – se aiheuttaa muutosvastarintaa.”

Vaikka muutos oli suuri, on asiakas ollut tiloihin erittäin tyytyväinen sekä yhteistyö sujui erinomaisesti. Projekti onnistui hienosti alusta loppuun ja jälkitunnelmat ovat paremmat kuin hyvät!

Kiitos siitä kuuluu kaikille projektiin osallistuneille.

Asiakas: Tapio Konserni

Tapio on osaava kumppani metsiin perustuvassa biotaloudessa. Tapiolla on vuosien kokemusta sekä vahva rooli kestävän ja tehokkaan metsien käytön, hoidon ja metsäsuunnittelun kehittämisessä sekä metsiin liittyvissä politiikka- ja talouskysymyksissä. Tapio konserni tarjoaa asiantuntijapalvelut ja koulutuksen, kustannustoiminnan ja viestinnän sekä laadukkaan metsänuudistamismateriaalin tuotannon.

Tapio-konserniin kuuluvat:

• emoyhtiö Tapio Oy (metsä- ja biotalouden asiantuntijapalveluiden tuottaminen valtiolle)
• tytäryhtiö Tapio Silva Oy (palveluiden tuottaminen metsäbiotaloudessa toimijoille)
• Metsäkustannus Oy (monikanavainen mediatalo, jonka tuote on mm. vuonna 1933 perustettu Metsälehti) Tapio.fi

Tilassa suunnittelutiimi:

• Kasvukausi osallistaminen: Riikka Juvonen, sisustusarkkitehti ja Suvi Kajamaa, muotoilija
• Tilasuunnittelu: Jannica Jahnsson, sisustusarkkitehti
• Valaistussuunnittelu: Riikka Juvonen, sisustusarkkitehti
• Rakennuttaminen: Harri Markkula, sisustusarkkitehti MA

Tilassa Oy suunnittelemaan Metropolia Myyrmäen kampusta

Metropolia hakee synergiaetuja keskittämällä toimintojaan

#4kampusta #metropolia

Metropolia keskittää toimintaansa ja muuttaa 20:sta eri toimipisteestä vain neljään kampukseen vuoteen 2019 mennessä.

Myyrmäen kampuksen laajennusosa, jossa Tilassa tekee sisustussuunnittelun, otetaan käyttöön 2018 elokuussa. Rakentaminen on sujunut aikataulussaan ja on valmis toukokuussa 2018. Myyrmäen kampukselle keskitetään tekniikan ja liiketalouden opintoalat. Kampuksen laajennus tuplaa nykyisen tilan Myyrmäessä.

Profiililtaan kampus tulee olemaan teollisten tuotantotekniikoiden, vihreän teknologian ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamiskeskittymä. Kampus ja sille sijoittuvat työelämälähtöiset koulutukset palvelevat suoraan mm. Vantaan kaupungin elinvoimastrategian toteuttamista – strategian, jonka ytimessä on kasvava teollisuus ja kauppa. Kampuksella tulee olemaan palvelutoimintaa, mikä tuo sinne myös korkeakouluyhteisön ulkopuolisia asiakasvirtoja. Tavoite luoda uudelle kampukselle erilaisia, alueellista elinvoimaa ja kasvua edistäviä yhteistyömalleja elinkeinoelämän kanssa.

Osallistavalla suunnittelulla luodaan tarpeita vastaava toimintaympäristö

Tilassa Oy valittiin suunnittelemaan Myyrmäen kampuksen laajennusta talven 2017-18 aikana kilpailutuksen kautta. Metropolia Myyrmäen kampuksen suunnittelussa hyödynnetään Tilassa Oy:n kehittämää KasvukausiⓇ -osallistavaa prosessia, jota olemme hyödyntäneet kymmenissä osallistavissa suunnitteluprosesseissa jo neljän vuoden ajan.

Tehokkaan ja tuloksellisen prosessin aikana organisaatio, sen käyttäjät ja sidosryhmät osallistetaan kehittämään ja etsimään organisaation toimintaa edistäviä ja tukevia ratkaisuja.

KasvukausiⓇ hakee tietoa erityisesti tilasuunnitteluun vaikuttavista osa-alueista. Fasilitoinnin avulla keskitytään oikeisiin aiheisiin ja suunnittelussa tarvittavan tiedon löytämiseen johdolta sekä tilojen käyttäjiltä. Kasvukauden lopputuloksena tuotetaan selkeä objektiivinen analyysi, jonka avulla suunnittelu täyttää käyttäjien kriteerit sekä toiveet jo ensimmäisestä luonnoksesta lähtien.

Metropolian Kasvukauden aikana hyödynnetään palvelumuotoilusta tuttuja osallistamismetodeja, kuten työpajoja kaikille käyttäjäryhmille, sekä web-kyselyitä. Tarjoamme muutokseen osallistuville metropolialaisille myös muutostukea kumppanimme Mukamas Learning Designing kanssa. Muutostuen tarve tarkentuu kun osallistava prosessi saadaan käynnistettyä syyskuun aikana.

[bctt tweet=”Myyrmäen kampuksen suunnittelussa hyödynnetään Tilassa KasvukausiⓇ -prosessia #4kampusta #osallistaminen” username=”TilassaOy”]

Osallistava suunnitteluprojekti käynnistyy syyskuun puolivälissä

Osallistava prosessi vedetään työpajojen osalta läpi lokakuun puoliväliin mennessä, ja analyysi osallistamisesta on valmis lokakuun loppuun mennessä. Suunnittelutyö lähtee liikkeelle jo samanaikaisesti kuin osallistaminen, sillä suunnitteluun ja kalusteiden sekä varusteiden tilauksiin on varattava riittävästi aikaa. Tavoitteena on saada kalusteet sisään jo toukokuun lopussa, jotta niiden tuulettumiseen jää riittävästi aikaa ennen kuin uudet käyttäjät muuttavat tiloihin.

Millainen kumppani Metropolialle Tiimi Tilassa on?

Tilassa on yritys- ja oppilaitosympäristöihin erikoistunut suunnittelu- ja rakennusyritys, joka laittaa tilat tuottamaan yhdessä asiakkaan kanssa. Osallistamme käyttäjät suunnitteluprosessiin palvelumuotoilun metodien avulla. Osallistaminen parantaa organisaation  tuottavuutta ja sitouttaa käyttäjät suunnitteluprosessiin.

Tilassa perustettiin 2013. Työllistämme nyt noin 15 alan motivoitunutta ammattilaista ja tavoitteemme on kasvattaa toimistoamme edelleen.  Henkilöstömme on  monialainen ja monipuolisesti osaava kokenut  tiimi. Arvojamme ovat oppiminen, tuottavuus ja hyvinvointi – pyrimme niiden toteutumiseen kaikissa asiakasprojekteissamme, samoin kuin joka päivä omassa työssämme.

Asiakkaitamme ovat oppilaitokset, kunnat ja kaupungit sekä oppimiseen ja hyvinvointiin keskittyneet yritykset. Toimintaamme täydentää verkkokauppa, TilassaTools.com, joka tarjoaa oppimisympäristöihin suunniteltuja kalusteita ja varusteita.

Haluamme antaa ydinosaamisemme oppimisympäristöjen suunnittelussa ja osallistamisessa Metropolian käyttöön. Noudatamme projektissa Metropolian ohjeistusta. Toimimme suunnittelun edetessä  jatkuvassa yhteistyössä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa. Viestintä projektin aikana on avointa ja vuorovaikutteista.

Suunnitellaan yhdessä kampus, joka toimii vuorovaikutuksessa avoimen, ympäröivän alueen ja elinkeinoelämän kanssa sekä tukee Metropolian brändiä – kampus, jossa on innostavaa oppia ja työskennellä!

Tilassa Metropolian projektitiimi:

• Harri Markkula, Partneri, sisustusarkkitehti MA
• Paula Viertola, Teollinen muotoilija
• Jannica Jahnsson, sisustusarkkitehti
• Karin Mäkitalo, BBA, Sisustusarkkitehti, esteettömyyskartoittaja
• Riikka Juvonen, Partneri, BBA, Sisustusarkkitehti, esteettömyyskartoittaja

Miten rakennetaan hyvä tilakonsepti?

Konseptoitu tila tukee brändiä ja toimintaa

Tilojen konseptointi auttaa organisaatiota tukemaan ja kehittämään sen brändiä ja liiketoimintaa. Tilakonsepti on apuväline toimitilojen visuaalisen ilmeen ja toiminnallisuuden muokkaamiseen haluttuun suuntaan tai malliin.

Konseptoiduissa tiloissa käyttäjä tunnistaa organisaation ja sen toimintamallit  samankaltaisista elementeistä kaikissa eri toimipisteissä. Tilakonseptointi onkin toiminnallisten ja visuaalisten elementtien määrittelyä ja niiden hyödyntämistä eri lokaatioissa paikalliset olosuhteet huomioiden.

Tiukka konsepti vs. lokaali variointi?

Alalla benchmarkataan usein Applen liiketiloja, joiden valkoisena hohtavan minimalismin tunnistaa kaukaa missä vain. Tiukassa konseptissa onkin juuri hyvää se, että asiakas tunnistaa brändin ja toimintamallin missä päin maailmaa tahansa – se madaltaa asioimisen kynnystä huomattavasti. Saman ketjun ruokakaupassa asiakas tietää mistä päin kauppaa löytyvät mausteet, vaikka olisikin ruokaostoksilla muualla kuin omassa lähikaupassaan.

Tiukat raamit konseptoinnissa eivät kuitenkaan sovi kaikille toimialoille ja organisaatioille. Jo Suomessa, puhumattakaan Euroopasta, eri lokaatioissa sijaitsevien organisaatioiden paikallinen toiminta voi olla hyvin erilaista. Olemme huomanneet, että erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa on tarvetta tilojen lokalisoinnille. Paikallinen variointi luo omistajuuden tunnetta käyttäjissään – sekä henkilöstössä että asiakkaissa – ja sitouttaa heitä organisaatioon.   

Onnistuneen konseptoinnin pääperiaatteet

Tilakonseptin kehityksessä haetaan näkemystä siitä, minkälainen kokonaisuus vastaa parhaiten käyttäjien ja toiminnan tarpeita. Tilakonseptointi onkin myös palvelumuotoilua, jossa tilan voi nähdä palveluna, joka auttaa käyttäjiään saavuttamaan toiminnalliset tavoitteensa.

Tilakonseptin suunnittelussa on hyvä huomioida esimerkiksi näitä kokonaisuuksia:

• Kehitystavoitteet: onko tarve muuttaa toimintaa uuteen suuntaan, vai halutaanko vain virtaviivaistaa nykyistä toimintamallia? Halutaanko tunnistaa tai tarkentaa kehitystarpeita?
• Käyttäjätyypit: henkilökunta, asiakkaat, sidosryhmät – mitä muita käyttäjiä mahdollisesti on? Mitä erityistarpeita käyttäjäryhmillä on?
• Toiminnallisuus: mitä tiloissa tapahtuu? Mikä on olennaista toimintaa ja mikä taas ei? Mikä nyt toimii hyvin, tai ei toimi? Mitä ja miten voisi tehdä paremmin?
• Ympäristön vaikutus: Miten erotumme, mikä tekee meistä uniikin? Mitkä asiat ympäristössä ovat meille tärkeitä? Missä meidän tulisi sijaita?
• Yhteistyö: Kenen kanssa teemme yhteistyötä tai kenen kanssa meidän tulisi tehdä yhteistyötä?
• Palvelupolut: Kuinka tilaa olisi helppo lähestyä ja kuinka se ohjaa käyttäjäänsä?
• Testaus: Kokeillaan ketterästi uusia toimintamalleja ja tilakokonaisuuksia ennen kuin investoidaan isommin toteutukseen.
• Jatkokehitys: Kuinka toteutettujen konseptin mukaisten tilojen käyttöä seurataan? Jos muutostarpeita tulee, kuinka niihin varaudutaan ja millä aikataululla ne hoidetaan?

Näiden asiakokonaisuuksien sisälle piiloutuu satoja yksityiskohtia. Mistä ja miten sitten saadaan tieto oikeista ratkaisuista? Steve Jobsin kaltaisia Genius Designer -tähtiä löytyy kyllä, mutta useimmiten on kuitenkin viisasten kivi löytyy läheltä: asiakkailta, henkilökunnalta ja organisaation johdolta. Muotoilijaa tarvitaan hahmottamaan olennainen, sekä tuomaan mukaan tilasuunnittelun asiantuntemus ja out-of-the-box näkemys.

Hyvä muotoilutiimi osallistaa käyttäjät mukaan prosessiin, ja koostaa objektiivisen analyysin sekä suuntaviivat organisaation tavoitteista ja käyttäjien tarpeista suunnittelun tueksi. Analyysin avulla löydetään oikeat ratkaisut tarpeisiin. Osallistavan prosessin lopputuloksena on kokonaisuus, johon kaikki ovat sitoutuneet ja joka tukee organisaation tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.

Oikeaa tietoa käyttäjiltä

Parhaiten tiedon oikeista ratkaisuista saa osallistamalla tilojen käyttäjät, sen sijaan että johto tai suunnittelija yksin päättäisi kokonaisuudesta. On tärkeää, että käyttäjiltä osallistamalla kerätty tieto jaotellaan, analysoidaan ja dokumentoidaan ymmärrettäväksi objektiivisen näkemyksen tietopaketiksi, jonka avulla voidaan suunnitella toimivia kokonaisuuksia. On järkevämpää ja halvempaa “säätää” käyttäjien kanssa etukäteen kuin korjata virheratkaisuja jälkikäteen kalliisti.

”On järkevämpää “säätää” käyttäjien kanssa etukäteen kuin korjata virheratkaisuja jälkikäteen kalliisti.”

Mitä hyvä tilakonsepti pitää sisällään?

Tilan konsepti voi olla hyvinkin detaljoitu, kuten varmasti Applen liiketilakonsepti on. Konsepti voi sisältää esim. nämä kokonaisuudet:

• käyttäjäprofiilit
• toiminnalliset alueet
• palvelupolkujen kuvaukset
• havainnekuvat, video/virtuaaliset esitykset
• yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat detaljeineen
• materiaalimääritykset eri pinnoille
• irto- ja kiinteät kalusteet
• visuaalinen ilme (esim. teippaukset) ja opasteet
• valaistus
• akustiikka
• mahdollinen ohjeistus paikalliseen variointiin
• kohteiden suunnittelun ja toteutuksen prosessikuvaus

Konseptin mukainen tila voidaan sitten eri lokaatioissa toteuttaa joko kokonaisvaltaisena muutoksena kaikki suunnittelun osa-alueet huomioiden, tai vaikkapa pelkän visuaalisen ilmeen päivittämisellä.

Kun kokonaisuus on jo valmiiksi mietitty ja testattu, uusien kohteiden muutos konseptin mukaiseksi sitä soveltaen on sujuvaa, myös silloin kun tilojen koko ja malli poikkeavat toisistaan.

Tilassa konseptisuunnittelu on aina osallistava prosessi

Suunnittelijamme toteuttavat tilakonseptit yhdessä asiakkaidemme ja heidän sidosryhmiensä kanssa. Suunnitteluprosessimme on aina osallistava.

Olemme ylpeitä asiakkaamme Rantalainen Konsernin tilakonseptista, jota on toteutettu ja kehitetty eri puolilla Suomea yhdessä Rantalaisen henkilöstön ja johdon kanssa. Rantalaisen konseptissa tavoitteena on ollut erityisesti tuoda esiin yrityksen yksiköiden paikallisuus, pienten ja keskisuurten asiakasyritysten palveleminen ja henkilöstön tärkeys yrityksen kilpailutekijänä. Konsepti huomioi tietysti myös Rantalaisen brändin graafisen ilmeen.

Mikä teidän organisaationne konseptin punainen lanka voisi olla? Monipuolinen muotoilutiimimme auttaa teitä mielellään selvittämään sen. Mikäli tilojen konseptointi herättää mielenkiintosi, olethan yhteydessä ja keskustellaan lisää!

Case Story: Zeeland Familyn tilojen suunnittelu

Markkinointitoimisto Zeeland Familyn toimitila päivitettiin yrityksen näköisiksi – akustiikka ja ergonomia huomioiden

Zeeland Familyn työntekijämäärä on kasvanut vuosittain ja Helsingin toimitiloissa työskenteleekin nyt jo noin 120 työntekijää. Kasvu olikin muutostarpeen taustalla. Muutoksen tavoitteena oli:

• rauhoittaa yleisilmettä
• sijoittaa tarvittavat toiminnot loogisesti tiloihin 
• parantaa työntekijöiden ergonomiaa sekä
• parantaa työtilojen akustiikkaa

Kalusteet sekalaisia ja akustiikassa parantamisen varaa

Projektin aluksi kävimme läpi henkilökunnan kanssa toiveet tilojen suhteen, ja ideoimme mitä kaikkea upeaan toimitilaan voisi saada.

Seuraavaksi inventoitiin kaikki toimiston kalusteet ja mitattiin tilat.  

Tilanne oli kasvaville yrityksille tyypillinen: kalusteita oli kertynyt vuosien varrella kymmeniä erilaisia, eikä suurin osa niistä vastannut ulkonäöltään tai ominaisuuksiltaan tarpeita. Työpöytiä oli monen kokoista ja näköistä – kuitenkin ergonomiaa tuova korkeussäätö puuttui useimmista pöydistä.

Yksi suuri päivittäinen haaste oli akustiikka ja jatkuva työn touhun tuoma yleinen hälinä. Mietimmekin miten saamme sijoitettua toiminnot tiloihin niin, että syntyy luontevasti hiljaisia ja äänekkäämpiä alueita.

Korkeisiin tiloihin asensimme myös kotimaisia ja luonnonmateriaalista, pintaturpeesta, valmistettuja Konton akustiikkalevyjä, joilla saimme vaiennettua voimakasta jälkikaikua.

Projektin edetessä ilmeni myös tarve tilanjakajille ja seinäpuhelinkopeille, jotka samalla selkeyttäisivät yleisilmettä. Tiimimme suunnitteli tilanjakaja- ja puhelinkalusteet, ja Tilassa puusepät toteuttivat suunnitelmat. 

Lopputulos: sitä mitä haettiin

Projekti eteni jouhevasti ja asiakas oli lopputulokseen tyytyväinen: he saivat toimintoja alueille, jotka ennen olivat hyödyntämättä. Toimistossa on nyt hallitusti hiljaisia sekä äänekkäitä alueita, ja tiimit työskentelevät lähellä toisiaan ergonomisissa työpisteissä.

Asiakas: Zeeland Family Oyj

suomalainen, vuonna 1999 perustettu markkinoinnin palvelutoimisto, joka työllistää yli 150 henkilöä mainonnan, digitaalisten palveluiden, mediasuunnittelun, viestinnän, talousviestinnän, asiakkuusmarkkinoinnin, valmennuksen ja tutkimuksen aloilla.

Tilassa suunnittelutiimi:

Weera Brown, sisustusarkkitehti, esteettömyyskartoittaja

Jannica Jahnsson, sisustusarkkitehti, työympäristöjen suunnittelu

Osallistaminen. Onko siitä mitään hyötyä?

Miltä tuntuisi jos pääsisit osallistumaan aktiivisesti työpaikkasi tilojen suunnitteluun? Mielipiteitäsi ja tarpeitasi kuunneltaisiin?

Osallistaminen on nyt pinnalla sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden kehittämisessä,  ja käyttäjiä kuunnellaan entistä herkemmällä korvalla. Ilman hyvinvoivaa, sitoutuvaa ja tuottavaa henkilöstöä ei yritys pitkälle pötkisi.

Yhdessä suunnitellen sopivilla osallistavilla menetelmillä luodaan positiivista ilmapiiriä, nostetaan ryhmän energiatasoa sekä luottamusta ryhmän jäsenten välillä. Osallistavat menetelmät voivat olla vaikkapa harjoituksia tai työkaluja, joilla ohjataan suunnittelu- tai keskustelutilannetta. Näin voidaan antaa ihmisille mahdollisuus ilmaisuun muillakin keinoilla kuin puhumalla (osallistavatmenetelmat).

Käyttäjien tulisi olla mukana suunnittelussa

”Osallistavassa suunnittelussa käyttäjä kertoo aktiivisesti, mitä ratkaisut voisivat olla.”

Osallistavassa suunnittelussa käyttäjä kertoo aktiivisesti mitä suunnitteluratkaisut voisivat olla. Suunnitteluun otetaan mukaan ne ihmiset ja henkilöt, joihin suunnittelun lopputulos tulee vaikuttamaan (muotoilutarinat.fi). Osallistava suunnittelu parantaa tutkitusti yksilön omistajuuden ja arvostuksen tunnetta sekä hyvinvointia, tukee muutosmyönteisyyttä ja sitouttaa henkilön niin prosessiin kuin organisaatioon. Osallistavan prosessin myötä myös organisaation tuottavuus kasvaa (Tilassa.fi).

Osallistavan suunnittelun alussa sovitaan tavoitteet

Prosessin alussa on hyvä kirjata tarkkaan yhteiset suunnittelun tavoitteet projektin ydintiimin kanssa. Prosessin aikana kannustetaan ja tuetaan käyttäjiä kartoittamaan nykyistä tilanne ja sen haasteita, valitsemaan toteuttamiskelpoisimmat ideat niiden ratkaisemiseksi sekä arvioimaan tilannettaan. Tällöin toiminnan suunnittelu ja nykytilanteen arviointi parantuvat ja saadaan työkaluja ympäristön sekä toiminnan kehittämiseen. Tulevaisuuteen on katsottava yhdessä avoimin silmin ja tiedostaa mihin maailma näyttäisi olevan menossa.

Osallistamisen avulla voidaan luoda realistinen suunnitelma, ja käyttäjien usko oman toiminnan mahdollisuuksiin kasvaa sekä omanarvontunto vahvistuu. Samalla myös käyttäjien ymmärrys asioiden välisistä suhteista ja vaikutuskanavista sekä organisaation kokonaisvaltaisesta toimintaympäristöstä kasvaa. 

Osallistaminen tuo säästöä ja lisää sitoutumista

Osallistamalla käyttäjiä suunnitteluprosessiin saadaan aikaan paljon hyvää niin käyttäjien kuin organisaation puolesta. Osallistamiseen investointi ja panostaminen tuo säästöjä toimivan ympäristön muodossa, sekä takaa sitoutuneen henkilökunnan.

Tilassa auttaa osallistamaan fasilitoiden

Tilassa fasilitoi ja valitsee tilanteeseen sopivat osallistavat metodit. Kehittämämme Kasvukausi^® osallistava suunnittelumetodi on nelivaiheinen prosessi. Sen aikana organisaatio, sen käyttäjät ja sidosryhmät osallistetaan kehittämään ja etsimään toimintaa edistäviä ja tukevia ratkaisuja.

Lisätietoja osallistavasta Kasvukausi^®-prosessista saat tämän linkin kautta. Pienelläkin panostuksella osallistamiseen saadaan jo paljon oikeita asioita aikaan. Ollaan yhteydessä, autamme mielellämme!

Pitääkö pyörätuolilla kaikkialle päästä?

Esteettömyys ja esteetön ympäristö – se, että pääsemme omien mieluisten harrastusten ja kulttuurin pariin, päivittäisten kauppa-asioiden hoitaminen, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle meistä aivan itsestään selviä asioita, mutta samaan aikaan ne voivat olla päivittäisiä haasteita vammaisille.

Esteellinen ympäristö on syrjintää

Suomen perustuslaki kieltää yksiselitteisesti syrjinnän esimerkiksi vamman tai terveydentilan perusteella. Viime vuoden alussa voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain mukaan tavaroiden tai palvelujen tarjoaja on velvollinen tekemään asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita. Samalla laki määrittelee syrjinnäksi myös kohtuullisten mukautusten epäämisen.

Taustalla usein ymmärtämättömyys

Vammaisuuden perusteella tapahtuvalle syrjinnälle on tyypillistä se, ettei sitä useinkaan edes tunnisteta syrjinnäksi. Vammaisten elämänpiiri mielletään vain erilliseksi vammattoman väestönosan elinpiiristä.

Vammaisten ei ajatella esimerkiksi käyvän samoissa työpaikoissa kuin vammattomien tai ylipäänsä edes osallistuvan työelämään. Heidän ei myöskään mielletä käyttävän ravintoloita, kauppoja ja kouluja tai vievän lapsensa päivähoitoon siinä missä muutkin. Pikemminkin heidät käsitetään helposti lähinnä hoidon ja hoivan kohteiksi, vaikka monien vammaisten arkielämä ei eroa mitenkään vammattomien arjesta.

Esteetön ympäristö on hyvä kaikille

Esteetön ympäristö on välttämätön vammaisille, mutta samalla se myös merkittävästi auttaa muita tilan käyttäjiä. Esimerkiksi siivoaminen ja tavaroiden kuljettaminen sujuvat huomattavasti jouhevammin, kun esteitä ei ole.

Esteettömyyden pelätään turhaan nostavan rakennuskustannuksia

[bctt tweet=”Pitkällä aikavälillä esteettömyys voi jopa säästää kustannuksia, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarpeita” username=”tilassa”]

Esteettömyys ei yleensä merkittävästi nosta rakennuskustannuksia, mutta vaatii kyllä hyvää suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Pitkällä aikavälillä esteettömyys voi jopa säästää kustannuksia, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarpeita ja useimmiten parantaa esimerkiksi eri toimintojen sujuvuutta, kuten nopeuttaa suurien ihmismäärien asiointia ja siirtymistä paikasta toiseen.

Esteettömässä ympäristössä kaikkien on mukava olla ja toimia.

Karin Mäkitalo, sisustusarkkitehti, esteettömyyskartoittaja 

Etätyö kesämökin laiturilta. Miten työskennellä tehokkaasti?

Lämmin kesäpäivä. Aurinko paistaa kerrankin pilvettömältä taivaalta. Makoilet mökin laiturilla laineiden liplatusta kuunnellen. Päivä on täydellinen pientä yksityiskohtaa huomioimatta: Et ole lomalla. Töitä pitäisi tehdä tehokkaasti 7,5 tuntia päivässä seuraavaan lomaan asti, joka tiettävästi on syksyllä.

Tänä päivänä teknologia mahdollistaa työn tekemisen lähes missä tahansa ja etätyön tekemisestä on paljon hyötyä niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Työaika on joustavaa ja sen voi rytmittää omien tarpeiden mukaan, työtyytyväisyys, tuottavuus ja työteho paranee sekä työmatkaliikenne vähenee ja näin ollen säästyy rahaa (Etatyopaiva.fi). Mutta kuinka etätyö hoituu kesämökin laiturilta järven ääreltä Suomen kesän ollessa kauneimmillaan? Helppoa se ei ole, mutta yritetään kuitenkin.

[bctt tweet=”#Etätyö’n tekemisestä on paljon hyötyä niin työntekijälle kuin työnantajallekin.” username=”tilassaoy”]

Vinkkejä – näin etätyö mökiltä käsin sujuu leppoisasti:

• Muista työntekoasenne: Tiedän, että voi olla vaikeaa työskennellä kun ympäristö kannustaa lomailemaan ja ottamaan rennosti. Hyvä asenne sekä työhön asennoituminen takaa, että pystyt työskentelemään erilaisissa ympäristöissä. Päällimmäisenä tulee pitää mielessä, että työt tulee hoitaa vaikka et fyysisesti työpaikalla olisikaan. Asennoidu työpäivään mökillä jo edellisenä iltana ja suunnittele päiväsi tai viikkosi. Muista myös välillä irrottaa katseesi työstä ja nauti ympäristöstä.
• Tee selväksi muille ja itsellesi, että olet töissä: Tee muille selväksi, että olet töissä ja tarvitset myös työrauhaa, mutta ennen kaikkea tee se selväksi itsellesi. Helposti voi alkaa puuhastelemaan kaikkea muuta kuin työhön liittyviä tehtäviä.
• Pidä fokus ympäristöstä huolimatta: Suomi on tuhansien järvien ja metsien maa ja kukapa ei nauttisi työskennellä näissä maisemissa kesämökiltä vastarannalle katsellen. Voi olla, että järvimaisema voittaa monenkin toimistonäkymän mennen tullen…
• Ole joustava: Tämä tietysti työtehtävistä riippuen. Mikäli työsi ei vaadi tarkkaa 9-17 työskentelyä, voi työt aloittaa myöhemmin tai tehdä toisena päivänä enemmän ja toisena vähemmän. Pidät luovan uimatauon tai picnicin ystävien kanssa. Suljet silmät ja nautit auringosta sekä lämmöstä tai touhuat mökkiä laittaen. Palaat ehkä hieman inspiroituneempana ja levänneenä töiden ääreen esimerkiksi työpaikan blogia kirjoittaessa.
• …mutta muista myös nauttia: Suomen kesä on lyhyt. Siitä tulee nauttia oli sitten töissä tai lomalla!

Bonuksena:

Säästyt hermoja raastavilta aamuruuhkilta.  Saat lisää tunteja yöuniin sekä heräät energisempänä. Lisäksi luonto kiittää kun auto on parkissa.

Vaihtelu myös virkistää, kuten vanha sanonta kuuluu. On mukavaa vaihtaa välillä työympäristöä ja ihailla kaunista luontoa. Työpaikalle palattaessa mökkiviikon jälkeen voi jopa tuntua, että olet ollut “lomalla”.

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Case Story: Hiukkavaaran monitoimitalon päiväkoti – Taikapolku

Tavoitteena joustavan yhtenäinen ja pedagogisesti monipuolinen kokonaisuus

”Työryhmä toivoi löydettävän uusia ja innovatiivisia ratkaisuita. Tilojen tuli muodostaa monipuolinen ja joustava kokonaisuus, jossa on mahdollisuus luoviin ratkaisuihin käyttäen monipuolisesti muuttuvia leikkikalusteita.”

Projektin tavoitteena oli suunnitella pedagogisesti monipuolinen päiväkotiympäristö sekä joustava yhtenäinen kokonaisuus, jossa lapsi ja oppiminen ovat tilankäytön keskeinen lähtökohta. Oppimisympäristön toivottiin tarjoavan mahdollisuus leikkiin, omaan rauhaan sekä muuhun toimintaan. Tilojen haluttiin tukevan lapsen uteliaisuutta sekä kiinnostusta oppimiseen.

Kalusteiden muunneltavuus sekä ryhmittelyn ja siirtelyn helppous ovat avainasioita suunnittelussa. Ergonomisuus ja esteettömyys on tärkeää huomioida eri käyttäjien näkökulmista, niin lasten kuin aikuisten. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristön pitää olla terveellinen ja turvallinen, oppimista edistävä sekä kehittävä lapsen kehitys ja ikä huomioon ottaen. Myös tieto- ja viestintätekniikka on hyvä noteerata suunnitelussa.

Päiväkodin kalustesuunnittelu yhteistyössä Lekolarin kanssa

Hiukkavaaran monitoimitalon päiväkodin kalustesuunnittelu tehtiin yhteistyössä Lekolarin kanssa. Hiukkavaaran monitoimitalo valmistuu kesällä 2017. Monitoimitaloon tulee sijoittumaan yhtenöinen peruskoulu, päiväkoti, yhtenäisperuskoulu sekä nuorisotalo. Päiväkoti on laajuudeltaan kuuden ryhmän ja kahden esiopetusryhmän kokoinen. Päiväkoti aloittaa syksyllä 2017.

Miten onnistuimme? Palautetta asiakkaalta:

”Tarjouksessa on esitetty mielenkiintoisia ja innovatiivisia ratkaisuja, mm. säädettävä lastentuoli tarjoaa sujuvan ratkaisun sisarryhmän kalusteille. Kalusteiden siirrettävyys on huomioitu mm. kalustepyörillä tuoleissa. Huonekuvaukset huomioitu hienosti, kalusteratkaisut tukevat erinomaisesti leikkiä ja toiminnallisuutta.”

Suunnitelmat luotiin niin, että ne olivat tarjouspyynnön mukaiset, leikkiä ja toimintaa tukevat sekä oppimaan innostavat. Saimme suunnittelusta palautetta näin:

• Kalustus täytti määrälliset vaatimukset sekä kalustekokonaisuudet olivat laadukkaita ja turvallisia.
• Toiminnallisuudessa oli huomioitu eri ikäryhmät suunnittelemalla erilaisia toiminnallisia ratkaisuja eri ikä-ryhmille. 
• Kalustekokonaisuus on miellyttävä ja aktivoi lasta toimimaan leikkeihin ja liikkumaan.
• Kokonaisuus on harmoninen ja linjassa talossa vallitsevaan arkkitehtuuriin.
• Kalusteratkaisuissa on huomioitu hyvin talon kiintokalusteet.
• Akustiikka on huomioitu monipuolisesti sekä siivous ja puhtaanapito on huomioitu kangasvalinnoissa.

Hiukkavaaran monitoimitalon päiväkoti aukeaa syksyllä 2017 ja tuskin maltamme odottaa kommentteja, kuinka käyttäjät ottavat uudet tilat vastaan!

Asiakas: Päiväkoti Taikapolku

Oulussa sijaitseva Hiukkavaaran monitoimitalon päiväkoti – Taikapolku

Tilassa suunnittelutiimi:

Tilasuunnittelu: Karin Mäkitalo, sisustusarkkitehti, esteettömyyskartoittaja

sekä Lekolar-Printel Oy

Tikkurilan lukio – Living Lab teknologian, pedagogian ja tilaratkaisujen testilaboratorio

Tikkurilan lukioon valmistui helmikuun 2017 lopussa oppimisen kokeilulaboratorio Living Lab. Opiskelijat, opettajat ja yritykset ovat innostuneet kehittämään yhdessä innovatiivisia pedagogisia, teknologisia ja tilaratkaisuja. 

Living Labissa:

• kokeillaan viimeisimpiä teknologisia välineitä sekä erilaisia tila- ja kalusteratkaisuja
• kehitetään uudenlaisia pedagogisia lähestymistapoja
• Vantaan lukioiden opettajat ja oppilaat kokeilevat uusimpia ratkaisuja, antavat niistä palautetta ja pohtivat parhaita mahdollisia käyttötarkoituksia

Palautteen pohjalta tilaa viedään taas seuraava askel eteenpäin. Kokeilemalla tiedetään, mikä oikeasti toimii ja mikä puolestaan vaatii kehittämistä. Vaikka Vantaan lukioiden yhteinen Living Lab onkin pystyssä ja avajaisia vietetään vapputunnelmissa, ei tila ole valmis. Living Lab on muunneltava ja joustava testiympäristö, joka elää ja kehittyy matkan varrella.

[bctt tweet=”Kokeilemalla tiedetään, mikä oikeasti toimii ja mikä vaatii kehittämistä. #oppiminenNYT” username=”tilassaoy”]

Tavoitteena uudet pedagogiset käytänteet sekä digitaaliset mahdollisuudet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa lukiokoulutukseen uusia pedagogisia käytäntöjä, johon integroituu entistä paremmin ympäristö ja digitaaliset oppimisen ratkaisut. Yhdistämällä käyttäjien kokemukset, yritysyhteistyö sekä tutkimus pyritään löytämään ratkaisuja siihen, millaista on pedagogisesti onnistunut digioppiminen, jossa huomioidaan koko digioppimisen ekosysteemi.

Digioppimisen Living Labissa kokeillaan erilaisia digioppimisen ratkaisuja käyttäjälähtöisesti niiden käyttöä tukevassa tilassa. Hyviä digioppimisen käytäntöjä kehitetään kokeilukulttuurin ja eri toimijoista muodostuvan yhteistyöverkoston välisen tiedon vaihdon kautta. Digioppimisen Living Lab tulee olemaan ympäristö, jota kehitetään jatkuvan parantamisen kautta.

Living Labissa kerätyt hyvät kokemukset on siirrettävissä muihin lukioihin ja mahdollisesti laajemmin muihin oppilaitoksiin. Hankkeen hyödynsaajina ovat ensisijaisesti lukioiden opiskelijat ja opettajat.

[bctt tweet=”Living Lab kehittyy jatkuvan parantamisen kautta #oppiminenNYT” username=”TilassaOy”]

Osallistamalla tietoa suunnittelun tueksi

Suunnittelun tukena käytettiin Tilassa Oy:n Kasvukausi® osallistavia metodeja, kuten työpajoja sekä kyselyjä. Osallisia oli kaikista käyttäjäryhmistä: lukion johto, opettajat ja oppilaat sekä sidosryhmät. Osallistamalla saadun tiedon pohjalta suunniteltiin muuntuva ja monikäyttöinen oppimisympäristö, joka tukee digitaalisten välineiden käyttöä. Tila on innostava ja inspiroiva sekä kannustaa yhteisölliseen oppimiseen.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan

Matka on vasta alussa, vaikka tunnelmat tällä hetkellä avajaisia odotellessa ovat hyvät. Living lab kehittyy koko ajan. Kirsti Longan tutkimusryhmä kerää tietoa tilan toimivuudesta pedagogian näkökulmasta.

Yhteistyö monen osapuolen kesken oli antoisaa ja vahvisti käsityksen siitä, että vain tällaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisesti hyvä lopputulos.

[bctt tweet=”Vain yhteistyöllä voidaan saavuttaa hyvä lopputulos. #oppiminenNYT” username=”tilassatools”]

Projektitiimi:

• Tilassa Oy: sisustusarkkitehdit Karin Mäkitalo ja Riikka Juvonen sekä muotoilija, graafinen fasilitoija Paula Viertola
• TiLun opettajia, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita
• #OppiminenNYT yhteistyökumppanimme Microsoft, Lenovo, Lekolar
• Vantaan sivistystoimi

Case Story: Porraskäytävät turvallisemmaksi valolla

Fleminginkatu 25 porraskäytävän valaistus

Case Story valaistussuunnittelu: Flemarin “piikin” porraskäytävien valaistusuudistus syntyi yhteistyössä taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden kanssa.

Valaistuksen uudistamisella energiatehokkuutta, käytön älykkyyttä ja turvallisuutta

Fleminginkatu 25:ssä sijaitsevan, vuonna 1910 valmistuneen, “Flemarin piikin” porraskäytävien valaistus uusittiin kesän 2015 aikana. Valaistuksen uudistamiselle oli tarvetta useasta eri syystä: osa valaisimista oli rikkoutunut ajan saatossa, valaistusteknologia oli vanhaa ja huoltoyhtiötä tarvittiin jatkuvasti vaihtamaan valonlähteitä. Alkukartoituksessa valon määrän havaittiin pimeän aikaan olevan kulkureiteillä kauttaaltaan alle 50 luksia, mikä aiheutti käyttäjille vaaratekijän hissittömässä taloyhtiössä. Jopa normaalisti näkevien asukkaiden oli paikoitellen hankala havaita porrasaskelmia.

Taloyhtiön hallitus halusi

• siirtyä vähemmän huoltoa vaativaan lediteknologiaan sekä
• energiaa säästävään, päivänvalon määrän sekä liikkeen tunnistavaan valaistuksen ohjaukseen.
• Lisäksi valaistusuudistuksella haluttiin rajallisen budjetin puitteissa korostaa taloyhtiön jugend-ajan arkkitehtuuria – perusmalliset plafondit eivät olleet ensisijaisena toiveena.

Uusia sähkövetoja haluttiin välttää kustannusten minimoimiseksi, joten valaisinten tuli pääasiassa istua olemassa olevien seinäplafondien paikoille. Valaisinten tuli olla mahdollisimman kestäviä, sillä taloyhtiössä on paljon pieniä asuntoja ja paikoin matalissakin porrashuoneissa liikutaan usein muutto kuormien kanssa.

Asukkaat mukana valaistussuunnittelussa

Valaistus uusittiin taloyhtiön kaikissa viidessä porraskäytävässä. Suunnittelussa ja toteutuksessa osallistettiin taloyhtiön hallitusta ja asukkaita tapaamisilla sekä web-pohjaisella projektinhallintaohjelmalla. Keskustelu verkossa oli vilkasta, ja työn eteneminen tuli samalla dokumentoitua tarkasti. Hallituksen jäsenet olivat myös aktiivisesti mukana testaamassa asennusten toimivuutta, joten asentajat saivat heti kommentit käyttöönsä.

”Kun asukkaat ovat mukana suunnittelussa, lopputulos on toiveiden mukainen.”

Valaistussuunnitelma tehtiin DIALux-valaistus-laskentaohjelmaa käyttäen. Tavoitteena oli lisätä valaistusvoimakkuutta alle 50 luksista mahdollisimman tasaiselle 200 luksin tasolle. Mallinnuksessa havaittiin, että valaisinten valovirran tuli olla minimissään 3 000 luumenia, jotta ne tuottaisivat toivotun valaistusvoimakkuuden. Ilman mallinnusta valaisimiksi olisikin todennäköisesti valikoitunut liian pienen valovirran tuottavat valaisimet. Valon määrän tarve rajasi myös valaisinvalikoimaa.

Valon toivottiin olevan lämpimän sävyistä, ja lopputulos onkin kohtuullisen lämmin valkoinen 3 500 kelviniä. Valaistuksesta haluttiin mahdollisimman häikäisemätön, joten suunnittelussa haettiin epäsuoraa valoa tuottavia valaisimia. Seinävalaisimeksi valikoitui sopivan hintainen italialainen ledivalaisin, jonka selkeä muotoilu miellytti asukkaita. Kestävän valaisimen runko on valettu metallista, ja sen ylä- ja alavalon yhteinen valovirta oli tarvittavat 3 000 luumenia. Testiasennuksessa miellyttiin myös valaisimen epäsuoraan valon jakoon.

Seinävalaisimien ohelle valittiin tehokkaat ledi-nauhat, joita asennettiin porrasnousujen päälle ja käytäville alumiinisilla kulmalistoilla siten, että valo heijastuu tilaan epäsuorasti seinän kautta. Asennuksessa käytettiin myös ledinauhoille tarkoitettua asennuskourua, joten valonlähde ei ole näkyvissä ja valo suodattuu tasaisesti kourun opaaliakryylilevyn läpi.

Ohjauksella tarpeenmukaista valoa

Valaistuksen ohjaus toteutettiin valoon ja liikkeeseen reagoivilla tunnistimilla, joita asennettiin ala-auloihin, välitasanteiden kattoihin sekä portaiden kerrosten välisiin otsiin, porraskäytävien kattojen alaslaskuja hyödyntäen. Ala-aulojen valot säädettiin syttymään pelkästä liikkeestä.

Tunnistimien säätöjä muokattiin pariin otteeseen, jotta valot saatiin syttymään ja sammumaan synkronissa asukkaiden liikkumisen ja valon määrän kanssa. Sammutusviive voitiin säätää hyvinkin lyhyeksi (noin 30 sekuntia), sillä ledivalot syttyvät tarvittaessa nopeasti takaisin päälle.

Ylinten kerrosten porrastasanteet ovat avointa tilaa kahden kerroksen matkalta, mikä aiheutti ongelmia toiseksi ylimpien kerrosten tunnistimien toiminnassa. Haaste ratkaistiin teettämällä metalliset lipat porrasnousujen ylimpiin otsiin asennettujen tunnistimien yläpuolelle, jolloin ylimpien kerrosten valaistus ei enää häirinnyt alempien kerrosten tunnistimia.

Valaistussuunnittelulla, energiatehokkailla valaisimilla ja valaistuksen ohjauksella saavutettiin kustannuksia säästävä ja turvallinen valaistus.

Juttu julkaistu alunperin Kodin VALO 2016 -lehdessä

Tilassa oy vastasi koko valaistussuunnittelusta ja toteutuksesta. Valitut valaisimet ovat Ivela Giada ja OSRAM LINEARlight. Tunnistimet hankittiin  Schneider Electriciltä.

Mitä Tilassa tapahtuu?

Eteenpäin kehittäen ja kehittyen

Kasvavalla tiimillämme on nyt neljä vuotta takana täyttä toimintaa. Kasvamme yhteistyössä kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa, palveluitamme jatkuvasti kehittäen. ArchiMAD -lehteen tehtiin juttu yrityksestämme helmikuussa. Jutussa tiivistettiin kivasti tekemisemme meininki, joten laitan muutaman highlightin siitä jakoon tänne blogiimme.

Tasaisesti kasvavan toimiston tavoitteena on luoda asiakkaille toimivia kokonaisuuksia ottamalla heidät mukaan suunnitteluun.

Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet paitsi myyntiin, myös prosesseihin ja kehittämiseen Harri Markkulan suorittaman yritysjohtamisen erityisammattitutkinnon myötä. Tämä näkyykin tietoisena ja jatkuvana toiminnan kehittämisenä.

Perusideamme liiketoiminnasta on pysynyt alusta alkaen samana:  Tilassa Oy on perustettu huhtikuussa 2013 tuottamaan asiakkailleen lisäarvoa kehittämällä osallistavin metodein näiden toimintaympäristöjä, suunnittelemalla ja toteuttamalla elämyksellisiä ja innovatiivisuutta tukevia yritys- ja oppimisympäristöjä.

Tilassa toteuttaa tilasuunnittelua osallistamalla asiakkaita. ”Perusideana on ollut yrityksen perustamisesta lähtien luoda kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja. Haluamme tarjota tuotteita ja palveluita, joihin asiakas raaskii sijoittaa”

Osallistamisen toteuttamisen ja analysoinnin tueksi olemme kehittäneet Kasvukausi® osallistavan suunnitteluprosessin:

• Prosessissa otetaan huomioon mm. asiakkaan lähtökohdat, tarpeet ja toiminta
• Prosessin lopputuloksena saadaan objektiivinen analyysi kokonaisuudesta ja tarpeista
• Prosessia käytetty menestyksekkäästi useassa kymmenessä yritys- ja oppimisympäristön suunnitteluprosessissa
• Tilassa Oy:n asiakkaita ovat olleet mm. Porvoon, Loviisan, Tuusulan, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä yhteistyökumppani Lekolar Printel Oy, sekä lukuisat yritysasiakkaat
• Osallistamiselle on suuri tarve mm. rakennettujen ympäristöjen suunnitteluvaiheessa

Osallistavia suunnittelupalveluita digitalisaatiota hyödyntäen

Tulevana vuonna viemme eteenpäin jo startattua palveluidemme digitalisaatiota. Digitalisaatio on jotain, jossa on pysyttävä mukana, niin sisäisissä prosesseissa kuin ulkoisissa palveluissammekin.

Tilasuunnittelun ja osallistamisen lisäksi toimisto on ottanut haltuun tuotekehityksen. ”Projektien aikana tulee usein loistavia kehitysideoita, joita olemme lähteneet toteuttamaan. Myös digitalisaatio tuo oman säväyksensä murroksen keskelle.

Jokainen hanke, jossa käyttäjän ääni ei kuulu, aiheuttaa potentiaalisesti merkittäviä jälkitöitä ja parannustarpeita. Muutokset, joita joudutaan tekemään rakentamisen valmistuessa saattavat aiheuttaa satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksia jos käyttäjiä ei ole kuunneltu suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Tämän kokonaisuuden parantamisessa haluamme olla tiukasti mukana myös digitaalisia työvälineitä kehittäen ja hyödyntäen.

Kumppanien kanssa saamme aikaan enemmän ja paremmin

Strategisten kumppanien kanssa toimiminen on paitsi antoisaa, myös kannattavampaa sekä asiakkaillemme että meille itsellemme.

[bctt tweet=”Olemme parhaillaan siirtymässä verkostoyrityksiin ja verkostoyhteiskuntaan” username=”TilassaOy”]

FT Pentti Sydänmaanlakka kirjoittaa blogissa: ”Olemme parhaillaan siirtymässä perinteisistä hierarkkisista yrityksistä verkostoyrityksiin ja tietoyhteiskunnasta verkostoyhteiskuntaan. Tämä vaikuttaa syvällisesti siihen, miten organisoimme ja johdamme yrityksiämme. Meidän on opittava johtamaan verkostoja. Tiukasta suunnittelusta ja kontrolloinnista siirrymme kohti itsestään organisoitumista.”

Tilassa ja HUB13 ovat luoneen Coworking-konseptin, jonka avulla tyhjistä tiloista voidaan luoda muunneltavia ja moni-käyttöisiä. Riikka näkee myös 3 Step IT:n projektin erittäin innostavana ja murrosta tukevana.

Monialainen näkemys on aina parempi ja todempi kuin putkinäköinen arvaus.  Monialaisia kumppaneitamme ovat mm:

• Oppimisympäristöjen suunnittelussa olemme mukana #OppiminenNYT koalitiossa, jossa on mukana 3StepIT, Microsoft, Lenovo ja Lekolar.
• HUB13 on kumppanimme uuden työn asiantuntijuudessa.
• LearningHUB kollektiivi Jyväskylässä: toiminnan ytimessä on organisaatioiden oppimismuotoilu. Siinä tärkeänä tukena ovat oppimista ja innovaatioita tukevat tilat ja oppimisteknologia. Kollektiivi muodostuu näiden alojen huippuosaajista.

Lisää kumppanuusuutisia on tulossa pian!

[bctt tweet=”Monialainen näkemys on aina parempi ja todempi kuin putkinäköinen arvaus” username=”TilassaOy”]

Muutimme uusiin tiloihin parin korttelin päähän

Iloisena huomasimme, että tiimiimme oli vuodessa tullut lisää peräti viisi tilasuunnittelun, rakentamisen ja myynnin&markkinoinnin asiantuntijaa.  Ahdasta siis tuli Töölönkadun ”tapaamistilassa”. Lisäksi iso osa tiimistämme tykkää tulla töihin paikan päälle joka päivä, kun se vaan on kivempaa kuin yksin etänä työskentely. Yksi iso huone ja keittiö eivät enää venyneet kaikkeen.

Muutimme isompaan toimitilaan Temppelikadulle, tähän huudeille parin korttelin päähän vastikään. Tuparit järjestämme toukokuun puolivälissä. Lisääthän nimesi postituslistallemme – kutsut open house tupareihimme lähtevät pian. Toivottavasti nähdään tupareissamme!

Antoisia kehitysnäkymiä asiakkaillemme toivotellen,

Riikka Juvonen

Partneri, Myynti ja fasilitointi, Tilassa Oy 

Sisäilma puhututtaa, mutta ei turhaan

Yskittää, päätä särkee, väsyttää, silmiä kutisee – tuttuja oireita huonosta sisäilmasta kärsiville henkilöille. Oletko ajatellut, että vietämme sisätiloissa keskimäärin 90 prosenttia ajastamme ja hengitämme 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Huono sisäilma alentaa niin viihtyvyyttä kuin työtehoa ja pahimmassa tapauksessa epätoivotut oireet voivat sairastuttaa vakavasti (hengitysliitto.fi.) Ei ole yhdentekevää millaista ilmaa hengitämme rakennuksiemme sisäpuolella. Ei kai kukaan halua likaista vettäkään juoda?

Oireet huonon sisäilman takia ovat kaikilla yksilöllisiä riippuen altistumisajan pituudesta, altisteen laadusta sekä pitoisuudesta, iästä, perintötekijöistä ja muista sairauksista (sisailmayhdistys.fi). Yleensä altistumisen alkuvaiheessa oireet helpottuvat tai häviävät kun ihminen lähtee oireita aiheuttavasta tilasta. Vakavasti sairastuneet voivat saada oireita myös muissa rakennuksissa, kuin mistä altistus on peräisin. Henkilöt voivat myös herkistyä kemikaaleille ja hajuille (hengitysliitto.fi.)

Sisäilma, mikä sen  huonontaa?

Huonon sisäilman aiheuttajaksi mielletään ensimmäisenä home- ja kosteusvauriot, vaikka sisäilmaongelmissa voi olla muitakin tekijöitä, esimerkiksi:

1. Hiukkasmaiset ja kaasumaiset tekijät (materiaalit, tupakansavu, lemmikit, hiilidioksidi ja -monoksidi)
2. Ulkoilmasta kulkeutuvat epäpuhtaudet (pöly ja noki)
3. Myrkyt sekä
4. Kosteuden takia vaurioituneiden tasoitteiden, liimojen ja mattojen aiheuttamat sisäilmaongelmat. (hengitysliitto.fi, hengitysliitto.fi.) 

[bctt tweet=”Huonon sisäilman aiheuttajaksi mielletään home- ja kosteusvauriot, vaikka on muitakin tekijöitä.” username=”TilassaOy”]

Erityisesti uusista kalusteista voi syntyä sisäilmaongelmia ja ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. Kalusteista irtoaa niin sanottuja voc-yhdisteitä eli haihtuva orgaanisia yhdisteitä, jotka ärsyttävät esimerkiksi silmiä. Joistain kalusteista taas voi haihtuu ilmaan formaldehydiä, joka on karsinogeeni. Tämän vuoksi on hyvä kiinnittää huomiota ilmastointiin ja ilmanvaihtoon kun rakennus ja kalusteet ovat uusia (hs.fi.)

Erittäin tärkeää onkin ennalta ehkäistä ongelmia seuraamalla rakennuksien kuntoa ja sisäilmaa, ylläpitää tilojen kuntoa ja siisteyttä, kuunnella henkilöstöä sisäilmaan liittyvistä asioista ja tehdä oma osansa hyvän sisäilman puolesta.

Oireeton ympäristö

Yksinkertaisesti hyvän sisäilman laatukriteeri on, että käyttäjä ei koe ympäristössään oireita. Tunnusmerkkejä hyvälle sisäilmalle on:

1. Oikea huoneen lämpötila
2. Raikkaus ja puhtaus
3. Sopiva ilmankosteus

Älkää unohtako, että melu on myös hyvän sisäilman haittatekijä (terve.fi).

Jos kaikki edelliset ovat rakennuksessa sekä sisäilmassa kunnossa, voi puhdasta sisäilmaa tukea helppojen ratkaisujen, kuten viherkasvien ja huonekalujen materiaalivalintojen avulla.

Terveellistä ja turvallista työympäristöä ja sisäilmaa kannattaen,

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Esteettömyys kuuluu kaikille

Kartoita tilojesi nykytilanteen esteettömyys ja muutostarpeet. Selvittämällä tiedät, mistä aloittaa.

Onko pulmia tilojen esteettömyydessä tai helposti saavutettavuudessa?

Ovatko opasteet ajantasalla? Entä miten osallistaa työntekijät ja asiakkaat kehittämiseen ja tilojen parantamiseen?

Toimivat, esteettömät ja hyvin opastetut tilat parantavat työympäristöjen ja asiakaspalvelutilojen toimivuutta, tehokkuutta ja asiakaskokemusta.

Meiltä saat joustavasti seuraavat palvelut:

• Opastuksen kartoitukset
• Esteettömyyskartoitukset
• Osallistavat suunnitteluprosessit

Ja mikäli tarvetta ilmenee, meiltä saat kokonaisvaltaisesti myös:

• Tilasuunnittelu
• Opasteiden suunnittelu
• Palvelumuotoilu

Miten päästä alkuun?

Soita, niin sovitaan tapaaminen – tulemme mielellämme kylään keskustelemaan esteettömistä ratkaisuista kanssanne!

Essi Oinonen
050 409 6060
essi.oinonen@tilassa.fi

Palvelun tarjoaa yhteistyössä:

Tilassa Oy

Oppimis- ja toimintaympäristöjen muotoilu- ja suunnittelutoimisto

Abcc Oy

Palvelumuotoiluun ja tiedon visualisointiin erikoistunut muotoilutoimisto
www.abcc.fi

Olisiko aika tuunata tilasi?

Tuunaa toimitilasi!

Tarvitseeko toimistonne piristystä? 

Meillä on helppo ratkaisu ongelmiinne!

Nyt nopean remontin tilaajan etuna suunnittelu kaupan päälle helmi- ja maaliskuun aikana!

Suunnittelutarjous koskee tilan pintojen väri-ja materiaalimäärityksiä, kun tehdään seinien maalauksia tai lattiamateriaalien asennuksia. Tarjoamme myös muita suunnittelupalveluita mielellämme!

Tilassa Oy tarjoaa toimitilojen suunnittelua ja saneerausta sekä ymmärtää tietotyötä tekevien tarpeita työpaikan arjessa. Meillä on samassa talossa taitava suunnittelu- sekä urakointiosaaminen. Tiedämme, millaiset tilaratkaisut tukevat yritysten asiakaskohtaamisia, tuottavuutta ja työhyvinvointia. 

Pyydä tarjous!

Sinua palvelee asiantunteva myyjämme Essi.

Essi Oinonen
Account Manager
+358 50 409 6060
essi.oinonen@tilassa.fi

Mitä Educassa tapahtui tänä vuonna?

Educa, kaksi päivää täynnä oppia ja iloa!

Suomen johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa on tältä erää takanapäin ja kuhinaa riitti niin perjantaina kuin lauantainakin. Pääteemana tänä vuonna oli Suomi 100 vuotta – oppimista ja sivistystä. Uudenlaiset oppimisympäristöt sekä virtuaaliset opetustavat keräsivät paikalle tuhansia opetus- ja koulutusalan ammattilaisia ympäri Suomea.

Olimme Educassa mukana yhteistyökumppanimme Lekolarin kanssa osastolla 6f48, jonka Tilassa tiimi oli myös suunnitellut. Osaston ideana oli kuvata toiminnallista sekä liikunnallista oppimisympäristöä. Se houkuttelikin monia uteliaita kokeilemaan ja ihastelemaan oppimaan innostavia tuotteita sekä keskustelemaan kanssamme osallistavasta tilasuunnittelusta – mitä se pitää sisällään ja mitä hyötyjä siitä käyttäjilleen on.

Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö jo tänään

Perjantaina Marko Kuuskorpi piti mielenkiintoisen luennon, joka käsitteli hyvin suunnitellun toimintaa tukevan fyysisen oppimisympäristön merkitystä, sekä motivaation tärkeyttä oppimisessa.

Luennon jälkeen Tilassa piti työpajan, jossa pohdittiin kuinka tulevaisuuden oppimisympäristö voidaan luoda jo nyt. Fasilitaattorina työpajassa toimi Tilassa Oy:n sisustusarkkitehti Karin Mäkitalo sekä graafisena fasilitaattorina muotoilija Paula Viertola.

Työpajassa käsiteltiin tulevaisuuden oppimisympäristöä, sen tuomaa muutosta ja kehitystä. Työpajan aikana hyödynnettiin Tilassa Kasvukausi® osallistavan prosessin metodeja.

Aiheet olivat esimerkiksi tilojen jakaminen, työskentelytavat sekä yhteistyön luominen. Esiin nousikin hyviä näkökulmia, mielenkiintoisia keskusteluja.  Osallistuneet omaksuivat hyvin työpajan idean ja tavoitteet, ja puhetta ja ideoita riitti yllinkyllin.  

Toivomme, että kaikki saivat hyvät eväät viemisiksi käytäntöön sekä omaan työhönsä!

Lopuksi vielä kiitos kaikille osallistujille sekä yhteistyökumppaneille! Nähdään Educassa taas 26.-27.1.2018!

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Oppia digitaalisesti – vai eikö oppia? #Bett2017

Vuosittainen digitaaliseen oppimiseen ja opetukseen keskittyvä Bett2017 tapahtuma pidettiin reilu viikko sitten Lontoon EcXel -messukeskuksessa.

Miltä tapahtuman anti näytti kaltaiseni oppimisympäristöjä suunnittelevan sisustusarkkitehdin näkökulmasta, ja miten digitaalisuus ja sen hyödyntäminen tulisi näkyä fyysisessä ympäristössä?

Bett2017 – digitaalinen kattaus oppimiseen

Tapahtuma kokosi yhteen täyden ison messuhallin oppimista ja koulunkäyntiä tukevien digitaalisten välineiden sekä sisältöjen tarjoajia – ja uusimmista ratkaisuista tietoa hakevia asiakkaita oppimissektorilta.

Tutut tekijät kuten Microsoft, Lenovo ja Intel olivat keskeisillä paikoilla hallissa. Kaiken kaikkiaan esillä oli yli tuhannen näytteilleasettajan ratkaisuja, useat niistä pieniä digitaalisia ratkaisuja tarjoavia start-up yrityksiä. Tapahtumassa pystyikin tuntemaan kihelmöivän jännityksen siitä, kuinka esillä olevat tuotteet  ja palvelut otetaan vastaan asiakaskunnassa.

Robotiikka ja Virtual Reality

Toinen pääty salista oli omistettu robotiikalle, ja tässä osassa olikin läsnä tekemisen meininki. Robotiikka oli yleinen puheenaihe myös ryhmämatkamme jäsenten keskuudessa. Moni kertoi testailevansa robottien rakentamista paitsi töissä myös vapaa-ajalla.

Ennusteen mukaan 65% työstä tullaan tulevaisuudessa suorittamaan robottien avulla. Kouluissa hankitaan tietotaitoja jopa kymmenen vuoden päähän, joten on tärkeää, että ymmärrämme mikä hyöty robotiikasta meille on. Tärkeää on myös tiedostaa mille aloille tarvitaan edelleen ihmisiä, mitä robotit eivät pysty suorittamaan?

Robotteja Microsoftin tukemalla teknologian testausalueella

Virtual Reality on pian paitsi teknologian myös hinnan puolesta käytettävissä oppimisen välineenä. Se avaa käsittämättömän kiehtovia mahdollisuuksia. Tilasuunnittelussa 3D mallinnuksen hyödyntäminen on jo hetken ollut helposti hyödynnettävissä ja malleihin pääsee ”kävelemään sisälle” ilman suuria investointeja. Mielikuvitus onkin rajana mitä kaikkea muuta VR ympäristöissä voidaankaan havainnollistaa ja tehdä.

Lenovon osastolla pääsi testaamaan virtual reality ympäristöä.

Välineet ja sisällöt

Uusimpia digitaalisia välineitä ja sisältöjä oppimiseen oli tapahtumassa esillä laaja kattaus. Molempia sai myös testailla, ja viihdyinkin mm. Lenovon ja Microsoftin osastoilla pitkään ihmettelemässä uutuuksia.

Sekä välineet että niihin tarjotut sisällöt ovat sillä tasolla, että jokaiselle löytyy jo oma mieleinen ja toimiva ratkaisu. Digisuon yli loikkaamiseen on siis hyvät edellytykset, ja edelläkävijät varmasti mielellään opastavat niitä, jotka ovat nyt tarttumassa digitaalisiin käytäntöihin. Esimerkkiä näyttää vaikkapa matkallamme mukana ollut Vaasan kaupunki, joka on vakiinnuttanut yhteiset käytännöt ja raamit kaikille kaupungin koulutusasteille.

Microsoftilta on tulossa markkinoille iso Surface tietokone. Vihdoinkin tekniikka ei rajoita luovuutta!

Mitä Bett2017 ’ssä oppimaani vien käytäntöön?

Useampikin  ”moment of knowledge” eli MOK pälkähti päähäni matkan aikana.

1. Se on ainakin varmaa, että Kasvukausi osallistavan prosessimme työpajoissa tullaan pian näkemään digitaalisia välineitä sisällöntuotannon apuvälineinä.
2. Robotiikkaa ja ketterää tekemistä/kehittämistä pitää tukea koulujen ympäristöissä. Yksi robotiikaan keskittynyt yritysasiakkaamme tukee yrityksen sisällä testausta omalla ”materiaalikirjastolla”, josta ja johon jokainen voi tuoda ja ottaa ylimääräiset tekniset romppeet muiden hyödynnettäviksi. Tällainen ”lost and found” alue tarvitaan selkeästi myös robotiikkaan keskittyvissä kouluissa, eikö vain? Ja kärryjä, joilla keskeneräisiä töitä voi säilyttää sekä kuljettaa muille testiin.
3. Virtual Reality tarvitsee oman tilansa kouluissa, joita nyt ollaan vasta suunnittelemassa. Olemassa oleviin kouluihin pitää tehdä tilat joissa VR:ää voi hyödyntää turvallisesti.
4. Tapahtumassa esillä olleet kalusteet ja tilat oli edellleen enimmäkseen suunniteltu siltä pohjalta että oppilaat tekevät työnsä istuen pöydän ääressä ja opetus on frontaalia, mikä tietysti on so last season. Suomalainen OPS2016’n tapa oppia ja opettaa on maailmalla edelläkävijyyttä, joka erottuisi tapahtumassa helposti edukseen. Digitaalisuuden lisäksi pitää huomioida myös  pedagogiset ja fyysisen tilan tarpeet, eli malli jota toteutamme yhdessä kumppaneidemme Lekolarin, Lenovon ja Microsoftin kanssa. Ehdotankin, että lähdetään ensi vuonna Bettiin yhdessä ja esitellään miten maailmallakin voitaisiin oppia entistä paremmin. Voisi tulla vähän kauppaakin. Kuka on mukana? #gamechanger

Nähdään Bettissä taas ensi tammikuussa!

Riikka Juvonen

sisustusarkkitehti ja partneri, oppimis- ja työympäristöjen suunnittelu

Näin liikkuminen parantaa oppimistuloksia

Liikkuminen ja liikunta ovat muutakin kuin vain urheilua tai yksi oppiaine muiden joukossa. Liikkumisen on todettu lisäävän niin lasten älyllistä suorituskykyä kuin parantavan koulumenestystäkin (British Journal of Sports Medicine).

Liikunta on toki tärkeää fyysisen terveyden kannalta, mutta aktiivisen liikunnan on havaittu kehittävän myös itsevarmuutta ja sosiaalisia taitoja.

Motoristen taitojen hallitseminen vaikuttaa aivojen kehittymiseen, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta.

Liikkuminen auttaa oppimaan

Liikunnassa tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta pidetään yhtenä keskeisimpänä tekijänä, joka vaikuttaa suoraan myös oppimiseen. Vuorovaikutukseen perustuva oppiminen vaikuttaa esimerkiksi

• kykyyn työskennellä yhteisöllisesti,
• kykyyn ottaa vastuuta omasta toiminnasta,
• aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen 
• sekä kykyyn arvioida omaa suoritusta.

Liikkuminen tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen pelien ja leikkien kautta, ja voi siten selittää liikkumisen ja oppimisen välistä vahvaa yhteyttä. Liikkuminen kehittää lapsen kykyä kuunnella ja noudattaa ohjeita, odottaa omaa vuoroaan sekä valita tilanteeseen soveltuvat toimintatavat. Pelit ja leikit kehittävät parhaimmillaan ryhmätyötaitoja, itseohjautuvuutta ja kykyä toimia erilaisten ihmisen kanssa. Nämä seikat voivat osaltaan selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten hyviä oppimistuloksia.

Miltä tulevaisuuden oppimisympäristö näyttää liikkumisen näkökulmasta?

Lapset liikkuvat luonnostaan, joten oppimisympäristösuunnittelun kannalta se tarkoittaa enemmänkin sitä, että poistetaan liikkumisen esteitä ja passivoivia kalusteita. Pitää rakentaa tiloja, jotka houkuttelevat toiminnallisuuteen ja erilaisiin kokeiluihin. Esimerkiksi tasapainoa ja keskivartalon tukilihaksia haastavat istuimet mahdollistavan pienen liikehdinnän vierustoveria häiritsemättä, ja korkeussäädettävät seisomapöydät vähentävät lapsellekin haitallista liiallista istumista ja tukevat ergonomiaa.

Istuessa järki seisoo

Tarjoamalla lapsille liikkumismahdollisuuksia tarjoamme hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös parempia mahdollisuuksia oppia uutta. Vanha sanonta “Istuessa järki seisoo” pitää siis tältä osin paikkaansa.

Karin Mäkitalo, Sisustusarkkitehti ja esteettömyyskartoittaja, Yritys- ja oppimisympäristöjen suunnittelu

Millainen on hyvinvointia tukeva työympäristö?

Hyvinvointia tavoitellaan niin arjessa kuin työssä ja se on jatkuvasti läsnä monissa eri kanavissa sekä tilanteissa. Monissa yrityksissä työhyvinvoinnin tukemisen tärkeys on jo oivallettu, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on selkeästi yksi menestyvän yrityksen kulmakivistä. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on myös erinomainen kilpailuvaltti uusia tekijöitä rekrytoidessa.

Fyysisen työympäristön vaikutus on merkittävä

Fyysinen työympäristö vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Are Oy:n toimeksiannosta vuonna 2013 Suomen Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että fyysinen työympäristö on palkkaakin merkittävämpi seikka työhyvinvoinnissa. Tutkimuksessa, johon vastasi 1012 toimistotyöntekijää Suomessa, pyydettiin arvioimaan työhyvinvointiin eniten vaikuttavia tekijöitä kymmenestä eri vaihtoehdosta. Kärkikolmikon tutkimuksessa muodostivat motivoiva työ, työpaikan ihmissuhteet sekä hyvä esimies. Neljänneksi eniten työhyvinvointiin vaikuttaa fyysinen työympäristö (Are: Työympäristö vaikuttaa työhyvinvointiin enemmän kuin palkka).

Työympäristössä sekä työssä myös kalusteilla on suuri merkitys, sillä niiden säädeltävyys sekä ergonomisuus vaikuttavat paljon työn laatuun ja mukavuuteen sekä olennaisesti työhyvinvointiin. Ensisijaisesti kannattaakin kiinnittää huomiota työrauhan tukemiseen esimerkiksi akustiikan ja muun suunnittelun keinoin (Duunitori: Miten työympäristön sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin?).

Puu ja viherkasvit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Materiaaleja valittaessa on hyvä huomioida, että puulla on todettu olevan ihmiseen psykologisia vaikutuksia sekä sen samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, kertoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan kodikkaalta, rauhoittavalta ja lämpimältä. Puu päihittää siis kaikki muut tavanomaiset pintamateriaalit. Esimerkiksi viileän muovin, huoneenlämpöisen alumiinin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan kosketus ei aiheuttanut samanlaista reaktiota (Puuinfo: Puurakentaminen vähentää stressiä ja tarjoaa terveellisen asuinympäristön). 

Myös viherkasvien hankkiminen työpaikoille on kannattavaa, sillä ne lieventävät stressiä. ”Kasvit katkaisevat stressin kasaantumista ja auttavat tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä”, kertoo aihetta tutkinut professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta. Varsinkin luovuutta vaativissa tehtävissä viherkasveista on todellista hyötyä (Ttl: Viherkasvit lieventävät stressiä töissä).

Osallistaminen lisää hyvinvointia

Työympäristön suunnittelussa kannattaa osallistaa ja kuunnella henkilöstön toiveita ja tarpeita, sillä se lisää merkittävästi työntekijöiden omistajuuden ja arvostuksen tunnetta sekä hyvinvointia. Erityisesti muutostilanteissa osallistaminen lisää muutosmyönteisyyttä ja sitouttaa työntekijät paremmin prosessiin ja organisaatioon.

Psykologi Annu Haapakangas Työterveyslaitokselta toteaa: ”Kaikissa sisustusvalinnoissa olisi hyvä ottaa henkilöstö jollain tavalla mukaan tilojen suunnitteluun. Kaikkein viihtyisimmäksi työtilat koetaan silloin, kun niiden toteutukseen on itse saanut vaikuttaa” (Duunitori: Miten työympäristön sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin?).

Työympäristö vaikuttaa selvästi hyvinvointiin. Muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. johtamiskäytännöt, töiden organisointi, työyhteisöjen toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja voimavarat.

Terveyttä edistävä työpaikka kannustaakin työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen ja kehittämään työtään, työyhteisöä ja työympäristöä, sekä rohkaisee henkilöstöä kehittämään itseään (Ttl: Terveyden edistäminen).

Pidetään siis huolta itsestämme sekä kollegoistamme ja luodaan työympäristöistämme entistä paremmin hyvinvointiamme tukevia, askel askeleelta.

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Mitä opimme Presidentiltä Oppimisen Fiestassa?

Tärkeämpääkin tärkeämpi ympäristö

Oppimisen Fiesta -tapahtuma on saatu päätökseen ja tunnelmat ovat inspiroituneet sekä kiitolliset. Tapahtumassa oli mukana monia mielenkiintoisia yrityksiä sekä opetusalan ammattilaisia. #OppiminenNYT -demopisteellä saimme seurata yhteistyökumppaneidemme Lekolarin, Microsoftin, Lenovon ja Educoden kanssa espoolaisen Kirkkojärven koulun tarmokkaiden kuudesluokkalaisten työskentelyä digitaalisia välineitä hyödyntäen.

Demopisteellä kävi monia uteliaita silmäpareja seuraamassa koululaisten mallikkaasti sujuvaa uuden OPS2016 mukaista itseohjautuvaa ja kokonaisvaltaista oppimista. Samalla kävijät pääsivät myös itse kokeilemaan modernin oppimisympäristön toimivuutta ja muuntojoustavuutta.

Kahden tapahtumapäivän aikana  #OppiminenNYT -demopisteellä vieraili monia vaikuttavia puhujia mm. Presidentti Tarja Halonen sekä meteorologi Pekka Pouta. Oppilaat esittivät puhujille ajankohtaisia, jopa haastavia kysymyksiä ilmastonmuutokseen liittyen, esimerkiksi:

• Mitä Suomen ja maailman johtajien tulisi tehdä, jotta ilmasto ei enää lämpenisi?
• Miten me voimme itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen sekä kestävään kehitykseen?
• Tuleeko virtuaalitodellisuus vaikuttamaan positiivisesti ilmastonmuutokseen?

Presidentti Halosen viesti oppilaille oli rohkaiseva: ”Maapallon tulevaisuus on parempi koulutuksen ansiosta. Tieto lisää tahtoa tehdä asioita oikein.” Halonen myös suositteli kasvissyöntiä sekä ruokahävikin ja muovin käytön vähentämistä.

Vanhat tilat uudet haasteet

Tapahtumassa suunnittelijamme Riikka ja Paula vetivät työpajan, johon osallistujat saivat tuoda mukaansa koulussa olevan ”ongelman”, joka on esteenä sujuvalle oppimiselle ja työlle. Ongelman ratkaisemiseksi käytettiin hyväksi Tilassa Kasvukausi® palvelumuotoilun metodeja. Ongelmia löytyi ja keskustelu oli sujuvaa sekä idearikasta.

Työpajassa mietittiin miten tekniikka voi palvella oppimista, kuinka ratkaistaan vanhojen sokkeloisten tilojen tuomat haasteet pienellä budjetilla sekä yhteistyön sujuvuuteen eri toimijoiden kesken. Esiin nousivat mm. akustiikan haasteet isoissa tiloissa, ulkotilojen huomioon ottaminen suunnittelussa sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen.

Mitä vien käytäntöön?

Lopuksi jokainen mietti mitkä omaan tilanteeseensa parhaiten soveltuvat ideat ottaa mukaansa työpajasta. Käytäntöön viedäänkin näissä kouluissa mm. ulkotilojen käyttöä oppimisympäristönä, kokeilukulttuuriin kannustamista, rauhallisten soppien luontia eri puolille koulua ja liikkumiseen kannustavien tilojen kehittämistä.

Kaiken kaikkiaan Oppimisen Fiesta -tapahtuma tarjosi ajatuksia herätteleviä puheita, innovatiivisia yrityksiä sekä oppimisen iloa. Teemana ilmastonmuutos korostui #OppiminenNYT -demopisteellä vahvasti. Muistetaan siis, että pienilläkin teoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen suhteen ja ehkä seuraavalla kerralla töihin tai kouluun mentäessä valitsemme auton sijasta pyörän tai kaupassa jätämme muovipussin ostamatta.

Suuret kiitokset vielä yhteistyökumppaneillemme, vierailijoillemme sekä 6-luokkalaisille tähdillemme!

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Oppimisympäristö muuttuu. Muuttuuko suunnittelu?

Valtakunnallinen opetusalan tapahtuma Oppimisen Fiesta järjestetään Finlandia-talolla 1.-2.11.2016. Olemme tapahtumassa mukana #OppiminenNYT osastolla yhteistyössä Lekolarin, Microsoftin, Lenovon, Educoden ja Kirkkojärven koulun oppilaiden kanssa. Oppilaat tutkivat demopisteellämme ilmastonmuutosta ilmiönä moderneja välineitä ja ympäristöä hyödyntäen, ja haastattelevat mm. Presidentti Tarja Halosta ilmastonmuutoksesta sekä kestävästä kehityksestä.

Vihreät oppimisympäristöt

Ilmastonmuutos ja ekologisuus ovat suunnittelussa huomioitavia tärkeitä asioita. Tilasuunnittelijamme Riikka Juvonen ja Karin Mäkitalo vastaavat alla muutamiin oppimisympäristöjen muuttumiseen sekä ekologisiin valintoihin liittyviin mietteisiin.

Miksi oppimisympäristöt ovat muutoksessa?

Oppimis- ja työympäristöt ovat muutoksessa erityisesti digitalisaation myötä. Riikka kertoi, että ”Oppimisessa itsenäisen oppimisen osuudet sekä luentomaiset sessiot voidaan suorittaa etäyhteyksiä hyödyntäen, vaikka tietysti oppijan lähtökohdat huomioiden. Tilat tulevat muuttumaan entistä enemmän toisten ihmisten kohtaamista tukeviksi kokous- ja tapaamistiloiksi, joissa tarkoitus on tehdä tiimityötä tai synnyttää yhteistyössä jotain uutta. Yksilötyö puolestaan voidaan tehdä missä tahansa se vain halutaan tehdä.”

Vastuullisuus ja suunnittelu

Suunnnittelun tulee olla oletusarvoisesti ekologista ja ympäristövastuullista. Suunnittelijoilla ja rakentajilla on suuri vastuu tekemistään valinnoista. On tehtävä kestäviä materiaali- ja kalustevalintoja, joilla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki valmistuksen ja toimituksen eri vaiheissa, jotka ovat kierrätettävissä ja jotka luovat terveellisen sisäilman.

Osallistavan suunnittelun vaihetta ei voi liikaa korostaa, sillä se varmistaa käyttöä aidosti tukevat ratkaisut – ja sen avulla vältetään virheet investoinneissa. Muuntojoustavuus ja elinkaariajattelu materiaaleissa sekä kalusteissa ovat samalla taloudellisia ja ekologisia valintoja.

Karinia lainaten: ”Oppimisympäristöjä suunniteltaessa on otettava huomioon erilaiset tavat oppia ja opettaa. Monialaisuus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, se auttaa kaikkien näkökulmien huomioimisessa. Koulujen kalustehankinnat tehdään vuosikausiksi eteenpäin, joten suunnitteluvaiheessa pitää osata katsoa tulevaisuuteen ja valita mahdollisimman kestäviä ja monikäyttöisiä kalusteita”.

Sujuvuus ja esteettömyys

Riikka ja Karin korostivat yhdessä esteettömyyden tärkeyttä. Sen pitäisi olla samanlainen perussuunnittelua ohjaava arvo, mitä esimerkiksi akustiikka, valaistus, ilmanvaihto, siivottavuus ja viihtyvyys ovat. Esteettömyys helpottaa kaikkien käyttäjien toimintaa kun liikkumisen helppous ja turvallisuus on huomioitu.

Pohja kestävälle oppimisympäristölle

Kaikki edellinen luo yhdessä pohjan sujuvalle, kestävälle ja vihreälle oppimisympäristölle. Ilman haasteita tuskin oppimisympäristöjen muutoksista selvitään, ja kokemuksemme mukaan haasteista suurin saattaa olla vanhasta poisoppiminen.

Tehdään yhteistyössä välttämättömästä muutoksesta positiivinen! Tule siis kuuntelemaan ja keskustelemaan Oppimisen Fiesta -tapahtumaan muuttuvasta ympäristöstä ja oppimisesta.

Nähdään siellä!

Essi Oinonen, Account Manager, Tilassa Myynti ja asiakkuudet

Toimitilabisneksen uusi aika – murros ja mahdollisuus

Toimitilamarkkinoiden pelikenttä on keskellä murrosta

Pääkaupunkiseudun tilamarkkinoilla monet ikääntyneet tilat ovat tyhjillään tai vajaakäytössä. Samaan aikaan niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot pohtivat tilatarpeitaan ja valmistautuvat siirtymään monitilatoimistoihin. Muuttuvat työn tekemisen mallit ja muuttoliike kaupunkien keskustoihin haastavat monet tutut tilabisneksen mallit.

Joustavat sopimuksen ja tilat

Asiakkaat ovat alkaneet arvostaa pitkien vuokrasopimusten sijaan joustavia ja lyhytkestoisia sopimuksia, inspiroivia työympäristöjä ja muuntojoustavia moni-toimitiloja. Viime kädessä asiakkaat haluavat maksaa vain sellaisesta tilasta, jota he todella käyttävät. Näin perinteisen tilaliiketoiminnan kilpailutekijät ovat vähitellen murenemassa.

Uudet ratkaisut

Yhteisöpalvelujen tarjoajat ovat ottaneet käyttöön uusia tilakehityksen malleja, jotka vetoavat laajasti uusiin asiakasryhmiin. Tämän ovat mahdollistaneet osaltaan digitalisaatio ja uskalias yrittäjyys. He tarjoavat liikkuville työtekijöille, yrittäjille ja organisaatioille joustavuutta, helposti muunnettavissa olevia vuokrasopimuksia ja ’ainutlaatuista’ sisäänpääsyä erityisiin yhteisöihin – oman aikansa heimoihin.

Toimitila liiketoiminnan tukena

Yhteisöpalvelujen kehittäjät eivät pohdi neliövuokraa vaan paketoivat tilat liiketoiminnan kehittämisen vivuiksi. Tiloissa tarjotaan yhteisöllistä tunnelmaa, sitä tukevia tapahtumia ja erityispalveluita yhteisön jäsenten välisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa on nähtävissä, että yhteisötoimijat luovat uusia tulovirtoja myös välivuokraajan katemallilla, jäsenmaksuilla, tilankäytön muovaus-operaatioilla, tilojen elinkaaripalvelumaksuilla ja erilaisilla palvelupaketeilla.

Tilanomistajien ja perinteisten tilakehittäjienkin olisi aika harkita aiempaa aktiivisempaa roolia tällaisten yhteisöjen kehittämisessä, eikä jäädä vain odottamaan muutosta ja näin luopua liikearvon kasvusta yhteisötoimijoiden hyväksi.

Miten eteenpäin?

Uuden kasvun hakemisen voi aloittaa esimerkiksi:

1. Tarjoamalla hukkatilaa ja avaamalla omia tiloja kumppaneille sekä muille ulkoisille verkostoille
2. Kutsumalla asiakkaat mukaan kehitystyöhön ja ottamalla heidät mukaan uutta työn tekemisen tapaa tukevien tilojen ja palveluratkaisujen suunnitteluun
3. Muodostamalla tilanomistajien verkostoja eli verkottamalla eri toimitilapisteet ympäri pääkaupunkiseutua ja tarjoamalla jäsenasiakkaille niihin kaikkiin vapaa pääsy
4. Jakamalla aktiivisemmin kehitysriskiä yhteisötoimijoiden kanssa, ja jakamalla osan jäsentuotoista avainkumppaneiden kanssa
5. Hyödyntämällä aktiivisesti uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat nousevien palvelu- ja liiketoimintamallien toteuttamista.

Sitran kanssa yhteistyössä toteuttamamme kartoitus joustavaan tilankäyttöbisnekseen sopivien liiketoimintamallien mahdollisuuksista tarjoaa täydentäviä näkemyksiä tähän avaukseen.  Tutustu kartoituksen tuloksiin.

Tilankayttopalvelut loppuraportti from Sitra / Ekologinen kestävyys

Kirjoittaja

Jukka Viitanen

jukka.viitanen@resolutehq.fi

Jukka Viitanen on kasvuyritys- ja innovaatioalustojen kehittämisen ja johtamisen kansainvälinen huippuasiantuntija. Hän toimii Resolute HQ Oy:n toimitusjohtajana ja pääosakkaana.

Teksti on alunperin julkaistu Sitran sivuilla, ks. täältä.

Tekeekö OPS2016 kaikista ”kympin oppilaita”?

Muuttuva maailma haastaa myös koulun ja opetuksen muuttumaan. Vaikka dokumentaristi Michael Moore kehuukin suomalaista opetusjärjestelmää nerokkaaksi ja hyvällä tavalla lapsikeskeiseksi, on meillä silti vielä parantamisen varaa.

Kouluviihtyvyydessä parantamisen varaa

Suomalaisten oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla, mutta yllättävän moni oppilas viihtyy koulussa huonosti. Lähes 40 maan vertailussa Suomi jäi heikoimpien kolmannekseen, kun oppilailta kysyttiin, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koulusta pidetään selvästi enemmän kuin meillä. (OPH: Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010)

Tarvitseeko koulussa sitten viihtyä? Ehdottomasti kyllä, sillä oppiminen selvästi kärsii, jos koulutyö on tylsää.

Aktiivisempaa oppimista

Uudessa opetussuunnitelmassa lähdetään ajatuksesta, että ihminen oppii parhaiten olemalla itse aktiivinen. Perinteisen tiedon päähän kaatamisen sijaan oppilaat oppivat itse hakemaan monipuolisesti tietoa, koostamaan sitä sekä oppimaan yhdessä toisiaankin opettaen: “Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.” (OPS2016)

Koulun tärkeimpänä tehtävänä on antaa eväitä ajatteluun ja oppimiseen. Lapsi oppii arvostamaan paitsi omaa mutta myös toisten kulttuuria, ilmaisemaan itseään ja keskustelemaan muiden kanssa. Hänellä on monipuolinen lukutaito, hän hahmottaa tietoa myös visuaalisesti ja osaa käyttää teknologiaa luovasti ja turvallisesti. Kaikki nämä ovat tulevaisuuden työelämän taitoja.

Pedagogia, teknologia ja tila tukevat toisiaan

Oppijan roolin muuttuessa myös opettajan työ muuttuu. Opettajalla on tärkeä rooli kannustajana ja ohjaajana. Hän auttaa oppilasta ymmärtämään tavoitteet ja löytämään omat vahvuutensa.

Uudenlainen, eri oppiaineita yhdistävä tekeminen vaatii paljon opettajilta ja koululta. Tarvitaan paitsi välineitä, myös opettajien koulutusta. Opettajien digitaitojen pitää olla hyvät ja tukea tarvitaan myös muuhun uudenlaiseen tekemiseen. Lisäksi perinteiset luokkatilat pitäisi myllätä tukemaan paremmin erilaisia oppimistyylejä.

Nykyisiin oppimiskäsityksiin perustuvat oppimisympäristöt eroavat perinteisistä teollisuusyhteiskunnan ajan luokkahuoneista. Pulpettiriveistä siirrytään olohuonemaisiin  oppimisen tiloihin, joissa oppiminen on entistä yhteisöllisempää: “Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista.” (OPS2016)

Muuntojoustava ja moneen taipuva oppimisympäristö mahdollistaa moninaiset työskentelytavat: tiedon jakamisen koko ryhmän kesken, ryhmä- ja parityöskentelyn sekä mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn huomioiden samalla myös oppilaiden yksittäisiä ominaisuuksia ja vahvuuksia. On tärkeää huomioida erilaiset ihmistyypit ja tiedostaa, että on yksittäisiä ja ryhmäkohtaisia eroja. Parhaimmillaan tila ottaa huomioon, tukee ja vahvistaa lapsen ainutlaatuista ja omaa oppimisen tyyliä.

Uusi OPS2016 ei ehkä tee kaikista ”kympin oppilaita”, mutta toivottavasti sen ansiosta meillä kasvaa tasapainoinen ja onnellinen sukupolvi, jolla on myönteinen minäkuva itsestään ja osaamisestaan.

Karin Mäkitalo, Tilassa Oy

Kirjoittaja on luontaista liikkumista tukevien oppimistilojen suunnitteluun erikoistunut sisustusarkkitehti, jonka intohimona on luoda hyvinvointia käyttäjilleen tuottavia tiloja.

Teksti julkaistu alunperin Microsoftin Uusi Oppimisen maailma blogissa.

Tervetuloa NETForumiin #oppiminenNYT osastollemme!

Miltä näyttää uuden OPSin mukainen oppiminen?

Tule katsomaan uudenlaista opiskelua #OppiminenNYT -osastolle NetForumiin (Wanha Satama) 15. -16.9.2016, heti sisäänkäynnin jälkeen!

Miten tuetaan uuden opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita ja annetaan oppilaille vapaus rakentaa tietoa itselleen merkityksillä tavoilla, mielekkäästi ja merkityksellisesti?

Messuosastolla pääroolissa ovat oppilaat, jotka rakentavat yhteisöllisesti tietoa hyödyntäen tiloja sekä uusimpia tapoja oppia. Kuudesluokkalaiset opiskelevat kahden päivän ajan osastolla yrittäjyyttä itseohjautuvasti, selvittäen, mikä merkitys messuilla ja sen ulkopuolisilla yrityksillä on yritysmaailmalle sekä heille itselleen omia tulevaisuuden työllisyysmahdollisuuksiaan ajatellen. Messukävijät voivat kulkea tilassa vapaasti, kysyä, havainnoida ja sekä napata parhaat vinkit toteutetusta kokonaisuudesta opetukseen. Elämyksellinen #OppiminenNYT-osasto vastaanottaa vieraat heti pääsisäänkäynnin jälkeen, ja on auki koko messujen ajan.

Moderni oppimisympäristö sisältää Microsoftin opetusteknologiaratkaisut (mukaan lukien mm. Office 365, OneNote ja Microsoft pilvipalvelut), Lenovon opetustilan ICT-teknologian (mukaan lukien Lenovo LAN School luokanhallintaratkaisun, älypuhelimet, tabletit, kannettavat ja palvelimet), Lekolar-Printel Oy:n muuntojoustavat opetustilaratkaisut (mm. kalusteet, sisustaminen ja opetusvälineet), Tilassa Oy:n pedagogiseen oppimisprosessiin pohjautuvan tila- ja sisustussuunnittelun sekä Educoden osaamisen ja oppimisen edistämisen koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut.

Kokemuksia yhteisöllisestä työtilasta

Toimintamme Loft Helsingin yhteisöllisissä työtiloissa päättyi helmikuun lopussa. Tilassa muutti takaisin juurilleen Töölöön, kun avasimme työhuoneen osoitteessa Töölönkatu 7.

Loft on tarjonnut meille joustavat tilat kasvuumme, hyvät palvelut ja aktiivisen verkoston. Nyt kuitenkin osittain olosuhteiden pakosta muutto tuli ajankohtaiseksi; ehkä olette huomanneet mediasta että VR on muuttamassa pääkonttorinsa Isoon Pajaan.

Itseohjautuvaan, tiimimäiseen, etätöitä suosivaan ja pilvipalveluja hyödyntävään työtapaamme sopiva kotipesä löytyi onneksi verkostomme kautta Töölönkadulta, ihan vastapäätä aivan ensimmäistä toimistoamme. Palaamme siis kotinurkille. Kuulumme myös Yrittäjien Töölön paikallisyhdistykseen, joten näin tämän kai kuuluikin mennä?

Repussa kokemukset: yhteisöllinen työtila Loft Helsingissä

Työskentely yhteisöllisissä työtiloissa Loft Helsingissä, Ylen Isossa Pajassa, on tuonut meille arvokasta kokemusta uudesta työstä ja sen tilatarpeista. Jotain jäämme kaipaamaan, kun taas itsemääräämisoikeus vaikkapa kahvimerkistä on hyvin tervetullutta. Tässä pohdintaa motorola-hengessä kokemuksistamme Loftilla työskentelystä.

Mikä Loftilla on ollut hyvin ja toimivaa?

• Verkostotapaamiset ovat olleet mukavia, ja uusia, hyviä ja mukavia kontakteja olemme saaneet runsaasti.
• Verkostoituminen työn ohessa on ollut antoisaa. Keskustelut kahvikupposen äärellä ovat olleet piristävän yllätyksellisiä. Loftille oli hakeutunut enimmäkseen ulospäinsuuntautunutta, verkostoitumishakuista porukkaa, joten ideoiden pallotteluun sai aina joltain tukea ja out-of-the box näkökulmia.
• Sähköpöydät ovat ergonomiset, niissä ei pidä säästellä. Motitilatoimistossa puhelukoppeja pitää olla riittävästi. Mahdollisuus vetäytyä omaan koloon keskeltä hälinään pitää olla olemassa.
• Kokolattiamatto toimii oikeasti työtilaa akustoivana elementtinä.
• Monet perusjutut toimivat hyvin: Kahvia riitti, tulostin toimi, neukkarien isot näytöt olivat hyvät, ruokaravintola vieressä piti nälän pois, julkiset liikenneyhteydet toimivat ja wifi lauloi.

Mikä olisi voinut olla paremmin, mikä ei oikein toiminut?

• Verkostoitumistapaamiset ovat olleet mukavia, mutta ainakaan ei vielä niin tuottoisia projektimielessä kuin toivoimme. Verkoston kautta löytyy kyllä yhteyksiä, ideoita ja tekijöitä, mutta on naiivia ajatella että työtilauksia tulisi ilman aktiivista myyntityötä. Sähköisten verkostojen aikakaudella samaan maaliin tähtääviä tekijöitä voi kohdata spontaanisti myös muuten kuin fyysisesti.
• Yhteisten työtapojen muodostamiseen pitää panostaa, ja tämä korostui monitilaympäristössä jossa on useita eri toimijoita. Tilan tarjoajan tulisikin ohjata selkeillä opasteilla missä voi höpöttää vapaasti, missä taas annetaan työrauha. Pahimmillaan keskittyminen hajoaa monta kertaa päivässä ja lopputuloksena ne keskittymistä tai yksityisyyttä vaativat työt sitten tehdään yöllä kotona keittiönpöydän ääressä.
• Parkkeerauksesta muodostui pullonkaula. X kpl sakkojen jälkeen ajatus muutosta ja siihen liittyvistä hässäköinneistä ei tuntunut enää niin kivuliaalta. Töölössäkin on helpompi löytää parkkipaikka kuin Pasilassa.
• Luonnonlaki on, että yhteiset ponnistelut keittiön pitämiseksi siistinä eivät jakaudu koskaan tasaisesti.
• Kahvi olisi voinut olla parempaa.

Mitä kokemuksistamme viemme eteenpäin omaan käytäntöömme?

• Monialaiset toimintaympäristöt ja verkostot auttavat pitämään mielen avoimena ja ajatukset raikkaina. Tilassa työhuoneen ovet tulevat olemaan avoinna organisaatiomme ulkopuolisille tekijöille Mushrooming hengessä aina kun pöytäpaikkoja liikenee. Tervetuloa siis!
• Yhteisten työtapojen ja toimintamallien sopimiseen ja niistä tiedottamiseen kannattaa panostaa jotta tuottavuus, viihtyvyys ja motivaatio säilyvät.
• Puhelin- ja rauhallisten työtilojen tarpeellisuutta ei voi vähätellä. Niitä pitää olla riittävästi.
• Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä: panostamme kahvin ja teen laatuun. Parhaimmillaan ne voivat pelastaa päivän.

Toimintaympäristön osallistava suunnittelu ja sen vaikutus organisaation tulokseen

Luin äskettäin tilasuunnittelua vuosikymmenet tutkineen Montrealin yliopiston emeritusprofessorin Jacqueline C. Vischerin kirjan ”Space Meets Status. Designing workplace performance.” Tässä blogitekstissä avaan kirjan keskeisiä ajatuksia, joiden pohjalta yrityksemme tarjoama osallistava suunnittelu on aluperin lähtenyt liikkeelle.

Oivalluksia suunnittelun käyttäjälähtöisyydestä

Tausta kirjalle on tuttu kaikille nykyajan työntekijöille sekä johtoasemassa vaikuttaville: toimitilojen koot pienenevät kaiken aikaa kustannussyistä ja avokonttorit kaatavat vanhat seinät ja samalla organisaatioiden toimintatavat.

Työntekijöille, joille työpaikka edustaa jopa toista kotia, oman reviirin osaa ja organisatorisen aseman symbolia, tämä muutos saattaa olla suuri uhka ja stressin aihe. Syntyy helposti vastakkainasettelu: kun johto haluaa lisätä tehokkuutta, työntekijät tuntevat menettävänsä oman tilansa, statuksensa ja mahdollisuuden yksityisyyteen työyhteisössä.

Miten tulisi toimia?

Fyysisten lähtökohtien huomioiminen on suunnittelun perusta. Niitä ovat esimerkiksi valaistus, ilmanvaihto, lämpötila, akustiikka ja kalustus. Toimintaympäristön tulisi olla myös suunniteltu niin että se tukee päivittäistä toimintaa ja organisaation sisäistä vuorovaikutusta.

Kun lisäksi ymmärretään kuinka toimintaympäristö vaikuttaa työn laatuun, suunnittelijat voivat yhdessä organisaation johdon ja henkilöstön kanssa suunnitella, muotoilla ja hallita organisaation toimintaa tehokkaana ja motivoivana kokonaisuutena.

Selvä juttu – vai onko sittenkään?

Historia vs. nykytila

• 1500-luvulla Italiassa perustettiin ensimmäiset toimistot, joissa työskenteli hallinnon virkailijoita. Toimistoa tarvittiin, jotta voitiin lisätä tehokkuutta, pystyttiin tarkkailemaan työtä ja parannettiin asiakkaiden palvelua.
• 1800-luvulla Englantiin rakennettiin ensimmäiset pääkonttorit vakuutusyhtiöille. Kun A4-kokoinen paperi standardisoitiin, toimistoihin tulivat kirjoituskoneet ja niiden myötä arkistot. Ne määrittelivät toimistojen tilajaon pitkäksi aikaa eteenpäin. Teollistumisen ja Bauhaus -arkkitehtuuriin pohjautuva tehokkuus rakentamisessa puolestaan loi monikerroksiset toimistotalot.

Nämä periaatteet vaikuttavat yritysten toimintaympäristöjen suunnitteluun tänäkin päivänä. Suunnittelu perustuu useimmiten edelleen nopeuden, tehokkuuden ja helpon korvattavuuden tavoiteltavuuteen.

Tällä hetkellä kehitystä toimintaympäristöjen tarpeissa tapahtuu kiihtyvällä tahdilla teknologian kehityksen seurauksena.

Teknisen kehityksen vaikutus

Huima tekninen kehitys edesauttaa muutosta standardisoiduista toimintaympäristöistä joustavampaan työntekoon tarpeen mukaan muuntuvissa tiloissa. Työtehtävät ovat jatkuvassa muutoksessa ja uutta omaksutaan kiihtyvällä tahdilla, minkä pitäisi johtaa yksilöiden entistä vapaampaan ja itsenäisempään työskentelyyn. Kaaos nähdään luovuuden lähteenä ja itseohjautuvat tiimit työstävät projekteja toisistaan synergioita hakien. Palvelusektorin kehittyminen suorittavan työn sijaan, yksilölliset työnkuvat, informaation räjähdysmäinen kasvu ja väestön ikääntyminen vaikuttavat myös siihen kuinka töitä tehdään nyt ja tulevaisuudessa.

Kaikesta huolimatta toimintaympäristöjen suunnittelu on pysynyt suunnilleen samanlaisena kuin 1800-luvun lopulla. Taylorismista ollaan päästy vain vähän eteenpäin. Uutena nähdään muuntojoustavat työpöytäkokonaisuudet, jaetut toimistotilat, vapaat työpisteet, kahvinkeittotilat joka kerroksessa, työryhmien ”naapurustot”, kohtaamistilat ja huonekalut pyörillä. Tehokkuutta mitataan edelleen pääasiassa käytetty aika – käytetty tila tehokkuusnäkökulmasta. Mikä siis pitää ihmiset kiinni vanhassa teollistumisen ajan tilankäytössä?

Tilat ja toiminta murroksessa

Vischer kertoo esimerkin Yhdysvalloista: vuonna 1993 mainostoimisto Chiat-Day San Franciscossa muutti virtuaaliseen toimistoon, jossa työntekijöillä ei ole omia työpisteitä, tietokoneita vaan tiimityötiloja, sohvia ja pikkupöytiä ryhmissä sekä projektihuoneita. Senioritason johto teki työtään samassa avotilassa kaikkien muiden kanssa. Kuulostaa varsin modernilta ja siltä mitä nykyisin toteutetaan monissa organisaatioissa, vai mitä?

Kuitenkin Chiat-Dayssa muutos koettiin huonoksi. Työntekijät eivät löytäneet toisiaan, luovat kehitysryhmät kokivat olevansa liian avoimessa ympäristössä, kenelläkään ei ollut riittävästi säilytystilaa ja ihmiset varasivat jaetut tietokoneet itselleen päivän päätteeksi, jotta voisivat varmasti jatkaa töitä seuraavana aamuna. Kaikki olivat tasaisen tyytymättömiä. Ihmisiä jopa hakeutui muualle töihin.

Mistä epäonnistuminen johtui? Muutostyön ideoinut toimitusjohtaja Jay Chiat kertoi myöhemmin ymmärtäneensä, että ”todellisuuteen vaikuttavia työntekijöiden tunteita ei otettu prosessissa huomioon lainkaan”. Virtuaalinen toimisto katosi jonkun vuoden päästä yritysfuusiossa TBWA:n kanssa, kun uusi johto halusi omat huoneet toimiston takanurkkaan.

Toimintaympäristö ja sen muutos on paljon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä kuluerä, jona se monesti nähdään. Miten tämän päivän organisaatio luovii läpi muutoksen miinakentän? Miten johdon tulisi suhtautua henkilökunnan oman tilan tarpeisiin?

Reviiri on perusjuttu – kuten ruoka

Sosiologi Max Weber on määrittänyt tilan näin: ”Tila, jossa ihminen työskentelee, ei ole pelkkä tila, vaan paikka. Se on työntekijän paikka organisaatiossa.” Psykologiassa tämä ihmisen luoma tunneside omaan paikkaan tunnetaan reviirikäytöksenä. Käytännössä se näkyy esimerkiksi monen haaveesta omaan ”unelmien kotiin”.

Vaikka yritysjohto pystyisikin paperilla todistamaan jaettujen tilojen tuomat edut, työntekijät eivät välttämättä jaa johdon visionäärisiä näkemyksiä mikäli heidän kanssaan ei ole neuvoteltu lainkaan. Muutosvastarinta voi sen vuoksi olla voimakasta ja johtaa lopulta ylilyönteihin. Jopa massairtisanoutumisia on nähty tilamuutosten autoritäärisen läpiviennin tuloksena.

Kun töitä tehdään yhä enemmän ja aikaa työpaikalla vietetään lähes yhtä paljon kuin kotona, tila jossa työskennellään on usein yhtä tärkeä kuin oma ”unelmien koti”. Unelmien työpaikkoja voisi siis olla yhtä monta kuin on yrityksiäkin. Voidaanko vihdoin standardit heittää romukoppaan? Millainen on teidän ”unelmien työpaikka”? Kuinka sellainen saavutetaan?

Kuinka saavutetaan toimintaa tukeva, motivoiva tila?

Tyypillinen tilasuunnitteluprojekti menee Vischerin kokemuksen mukaisesti suunnilleen näin:

Organisaatio X haluaa nykyaikaistaa yrityskulttuuriaan ja toimitilojaan. Toimitusjohtaja vastaa kulttuurin muutoksesta. Talousjohtaja vahtii projektin budjettia. Johdon tavoitteet ovat:

• tehokas tilankäyttö > kustannussäästö
• organisaation raja-aitojen madaltaminen
• tiimien välisen yhteistyön parantaminen

Projekti etenee siten, että toimistotalokompleksin tilapäällikkö tarjoaa tilaa yritykselle. Tarvittavat muutostyöt suunnittelee kiinteistölle alihankintana työskentelevä arkkitehti, joka johtaa design-tiimiä. Johto kertoo tavoitteensa design-tiimille, joka parhaansa mukaan toteuttaa ne annetussa budjetissa ja aikataulussa keskustellen johdon kanssa prosessin aikana.

Ja siinä se. Onko ihme jos työntekijä uudessa paikassa tuntee olevansa eksyksissä? ”Miksi pöytäni on tässä käytävän vieressä, miksi se on pienempi kuin työkaverilla ja mihin laitan kansioni?”

Käyttäjät mukaan dynaamiseen muutosprosessiin

Vischer pohtii miksi suurin osa toimintaympäristön muutoksista toteutetaan edelleen käyttäjiä ja siis todellisia tarpeita kuulematta? Ehkä siksi, että toimintaympäristö nähdään edelleen enimmäkseen kuluna eikä huomioida sen osuutta työn suorittamiseen. Ehkä siksi että suunnittelijaa on helpompi syyttää huonosta toteutuksesta mikäli niin huonosti sattuu käymään. Ehkä ei nähdä kokonaisuutena sitä kuinka organisaatio toimii sille osoitetussa tilassa. Ehkä yritykset eivät ymmärrä toimintaympäristön merkitystä itse toimintaan. Vaikka se ei sisällykään missioon ja visioon, sen kokee organisaation jokainen henkilö joka päivä ja sen rooli organisaation toiminnassa on kriittinen.

Kriittisen roolin vuoksi toimintaympäristöön liittyvissä päätöksissä tulisikin olla pitkäjänteinen – nopeiden, yksittäisten päätösten sijaan. Siitä tulisi myös olla vastuu pitkäjänteisesti organisaation sisältä tulevalla tiimillä, sen sijaan että päätökset tehdään yksi kerrallaan, aina eri päättäjän toimesta ja toteutukseen käytetään milloin mitäkin edullisimmin saatavilla olevaa yritystä.

Muutos on pysyvää, joten organisaatiot ovat jatkuvassa kehitymistilassa. Sen tulisi näkyä nopeasti myös toimintaympäristössä joko nopeana uusien tilojen haltuunottona tai nykyisten tilojen muokkauksena. Kun toiminnan ja tilan vaikutus toisiinsa on interaktiivinen ja dynaaminen, se toimii hyvin ja tarjoaa suoraankilpailuetua yrityksille.

Tila on palvelu, ei fyysinen tuote

Vischerin mukaan organisaatioiden tulisi nähdä toimintaympäristönsä jatkuvana palveluna, jonka laatu vaikuttaa suoraan organisaation toimintakykyyn. Positiivinen toimintaympäristö kertoo sen mitä yritys haluaa viestittää, eikä vain vieraille ja asiakkaille, mutta myös henkilökunnalle. Tämä tarkoittaa myös, että työntekijöillä on saatavilla ne työkalut, joita he tarvitsevat tavoitteiden saavuttamiseen dynaamisessa ympäristössä. Toimintaympäristöä ei siis kannata katsoa pelkästään tehokkuuden näkökulmasta, vaan resurssina joka tukee prosesseja ja toimintaa.

Työtila vai -paikka?

Rationaaliselta vaikuttavat muuntojoustavaan työtilaan liittyvät päätökset saattavat johtaa ennakoimattomiin ja irrationaalisiin negatiivisiin tunteisiin, jotka liittyvät kokemukseen oman reviirin menettämisestä. Kyse ei ole pelkästään muutosvastarinnasta, vaan käytökseen liittyy ihmisiin sisäänrakennettu reviirikäytös. Alla olevassa taulukossa on kuvaavasti korostettu mitä sinänsä rationaalinen työtilan ominaisuus merkitsee henkilökunnalle, joka luontaisesti pitää työpaikkaa omana reviirinään.

Ihmisen reviiri, mikä se on?

Keskeinen viesti kirjassa on, että ihmisten kokema reviiri on enemmän kuin pelkkä tiettyyn alueeseen liittyvä tunne. Reviirikokemukseen voi sisältyä myös ihmisiä, asema työelämässä, koettu omakuva ja muiden antama huomio. Mikäli tätä ei huomioida suunnittelussa, ei pystytä työstämään organisaation yhteistä tilakokemusta oikeaan suuntaan.

Yritysten tilat valitaan eri perustein kuin omat kodit. Työntekijät kokevat omat työpisteensä useimmiten tärkeämmiksi kuin toimitilan, talon, jossa he työskentelevät. Organisaatioiden tiloissa voidaan määritellä kolmen tyyppisiä alueita:

1. Primaarit alueet ovat niitä, joissa vietetään pitkiä aikoja, kuten oma työpiste. Alueet käsitetään yksityisiksi.
2. Toissijaisia eli puolijulkisia alueita käyttävät useat henkilöt, tosin useimmiten ne samat tyypit ja vierailijat erottuvat joukosta helposti. Tällaisia alueita on esimerkiksi aula- tai kahvilatilat. Aluetta käyttävät henkilöt luovat sinne omat säännöt.
3. Kolmannen tyyppisiä alueita ovat julkiset tilat kuten ravintolat, puistot ja julkiset kulkuvälineet.Tunne alueen omistajuudesta heikkenee liikuttaessa yksityisestä julkiseen tilaan.

Työyhteisöissä liikutaan yksityisen ja puolijulkisen tilan välillä. Yksityisillä alueilla viestitetään omistajuudesta henkilökohtaisilla esineillä ja asioilla. Paikkaa ei helposti luovuteta muille, vaan sitä puolustetaan aktiivisesti. Oman tilan koetaan tuovan varmuutta ja jopa voimaa työhön. Siirryttäessä puolijulkiseen tilaan tullaan tekemisiin muiden kanssa, ja tällöin tarvitaan neuvottelutaitoja yhteisen sävelen löytymiseksi.

Yrityksillä on paras tieto itsellään valmiiksi

Vischer painottaa, että parhaat asiantuntijat toimintaympäristön suunnitteluun löytyvät yrityksen sisältä, ei suinkaan suunnitteluyrityksistä, toimitilavuokraajista tai muista ulkopuolisista toimijoista. Toimintaympäristö on parhaimmillaan voimakas työkalu kulttuurin rakentamiseen ja työntekijöiden sitouttamiseen, ja tässä onnistutaan parhaiten siten että työntekijöiden toiveet kuunnellaan vakavissaan sekä huomioidaan toteutuksessa. Ikävä kyllä tätä toimintamallia ei usein käytetä, koska osallistamiseen kuluu aikaa enemmän sekä usein pintaan nousee ristiriitoja toiveissa sekä tarpeissa.

Johdolla on merkittävä rooli osallistamisen lisäksi

Osallistava suunnittelu ei kuitenkaan toimi, mikäli johto pitäytyy itse vanhassa, mutta vaatii alaisiltaa siirtymistä uuteen. Tämä herättää vastustusta ja tunteen aliarvostuksesta. Sen sijaan johto, joka osallistuu prosessiin, selvittää henkilökunnalle ajan kanssa miksi muutosta tarvitaan ja osallistaa heidät, edesauttaa projektin onnistumista. Näin konfliktit voidaan jopa välttää tai ainakin johtaa ne positiiviseen lopputulemaan.

Ulkopuolinen näkemys auttaa usein

Usein prosessiin on hyödyllistä ottaa mukaan muutosvalmentajia, jotka fasilitoivat osallistavan suunnittelun. Valmentajat voivat suunnitella prosessin, purkaa tarvittaessa konflikteja, tuottaa tietoa projektin kulusta ja aktiivisesti auttaa päätöksenteossa. Näin projektissa pysyy kokonaisnäkemys.

Vischer huomauttaa, etteivät ulkopuoliset valmentajat voi kuitenkaan johtaa prosessia, sillä muutokset eivät etene vain koska he ovat mukana. Sen sijaan kokeneet fasilitoijat voivat auttaa organisaatiota näkemään kokonaisuuden ja auttaa viemään prosessia haluttuun suuntaan.

Toimintaympäristö yrityksen työkaluna

Toimintaympäristö kannattaa siis mieltää työkaluna kuten vaikkapa tietotekniikka. Se voi joko auttaa suorituksessa tai heikentää sitä, se voi motivoida henkilökuntaa, tai toimia juuri päinvastoin. Johdon pitää ymmärtää jotain myös ihmiseen rakentuneesta monimutkaisesta reviirikäytöksestä, jonka vuoksi toimintaympäristö ei voi olla pelkästään huipputehokas työtila.

Kuinka tätä tietoa voisi hyödyntää suunnittelussa? Vischer on kartoittanut useita tutkimuksia, joiden mukaan työn tehokkuutta voidaan kasvattaa 5-50% hyvällä toimintaympäristösuunnittelulla – tämä ei tarkoita kuitenkaan pelkästään sitä että toimintaympäristö on mukava tai kaunis, vaan sitä että se tarjoaa fyysisen työkalun tavoitteiden saavuttamiseksi. Vischer painottaa lopuksi, että organisaation toimintaympäristön kehittämisen prosessi ei myöskään pääty johonkin tiettyyn pisteeseen, vaan on jatkuva vuoropuhelu tilan ja organisaation välillä.

”In all times and places human beings have resisted the idea that they are nowhere for no particular reason and for no particular purpose. The have almost always managed to find somewhere to be and a reason to be there.” -Paul Riesman, antropologian tohtori, 1966

Työ- ja oppimisympäristöt lähestyvät toisiaan

Oppimisympäristö vs. työympäristö? Vai oppimista tukeva työympäristö?

Oppimistilojen suunnittelijoille ei toivottavasti tule yllätyksenä väitteeni, että oppimis- ja työympäristöjä pitäisi suunnitella ja toteuttaa samojen tarpeiden pohjalta. Alan ulkopuolisten kanssa keskustellessani kuitenkin huomaan, että ajatus on uusi. Usein opetusalalla työskenteleville ja työympäristöjä pohtiville yritysten talous- sekä hr-ihmisille syttyy lamppu, kun aihetta pöyhäistään vähän pintaa syvemmältä. Tämä johtunee siitä, että oppimistilat mielletään edelleen luokkahuoneiksi, ja että oppimisen ja opetuksen ajatellaan tapahtuvat enimmäkseen koulurakennuksissa. Koulu on perinteisesti ollut hyvin erilainen ympäristö työmaailmaan verrattuna. Miten niissä voisi muka toimia samanlaiset ratkaisut, ja onko oppimis- ja työympäristöillä oikeasti yhtäläisyyksiä? Kyllä on, ja muutos on jo käynnissä.  Joku jossain kirjoitti, että ”sisäpipopäät ja sähköpostien paperille tulostajat” työskentelevät jo samoilla työpaikoilla.

Etätyötä tehdään sekä työpaikoilla että oppilaitoksissa yhä enemmän. Kuitenkin ihminen on sosiaalinen ja haluaa tavata työkaverinsa jatkossakin face to face. Usein myös parhaat innovaatiot syntyvät tiimeissä yhdessä pohtien ja ideoiden. Tämän vuoksi työskentelylle, oppimiselle ja toisten kohtaamiselle osoitettuja paikkoja, kuten kouluja ja toimistorakennuksia, tullaan tarvitsemaan senkin jälkeen kun robotit hoitavat rutiinitöitä.

Työtä ja oppimista

Työnteko useimmilla aloilla vaatii jo nyt uuden jatkuvaa oppimista, oivaltamista ja yhdessä oppimista sekä kehittämistä. Näitä taitoja painotetaankin uudessa opetussuunnitelmassa OPS2016:ssa, jonka tulisi näkyä käytännössä peruskouluissa viimeistään ensi vuonna. Oppiminen sekä opetus on muuttumassa kaikilla koulutusasteilla entistä itseohjautuvammaksi, laajempaa osaamista hakevaksi ja monialaisemmaksi.

Koska koulu ja työpaikka voivat sijaita fyysisesti missä tahansa teknologian ansiosta, mahdollisuudet uusien ketterien toiminta- ja tilakäytänteiden käyttöönottoon ovat aivan uudenlaiset. Kuinka hyvin näitä mahdollisuuksia osataan ja pystytään hyödyntämään, on kokemuksemme usein kiinni organisaation kokeilumyönteisestä, tai -kielteisestä, kulttuurista.

Villejäkin visioita ja kokeiluja tehdään korkeallakin tasolla. Esim. Opetusministeriö visioi koulua, joka voi sijaita monessa eri lokaatiossa vaikkapa Espoon uuden metroradan varrella. Ajatus siitä, että koulun tai työpaikan ei tarvitse välttämättä olla sidoksissa yhteen lokaatioon, on hyvin ajankohtainen. Vastaavat Hub-työtilat ovat jo nyt toimivaa arkea monelle pienelle yritykselle. Jotkut isotkin yritykset ovat huomanneet että joustavat tilaratkaisut luovat mahdollisuuksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisille, ovat ketteriä ja tuovat säästöjä. Parhaimmillaan Hubeissa tapahtuu aitoa monialaista ristipölytystä.

Siis oikean tyyppisiä tiloja riittävästi, eri käyttötarkoituksiin ja kaikentyyppisille käyttäjille – miten?

Muuntojoustavuus on edelleen hot ja pop, syystäkin – oppimisympäristö ja työympäristö pitää olla nopeasti muokattavissa moneen tarpeeseen helposti. Tilojen hukkakäyttö on iso ongelma. Erityisesti julkisten ja puolijulkisten tilojen hyötykäyttö monialaisesti on mahdollisuus jota voi helposti lisätä mikäli vain aitoa tahtoa siihen löytyy. Mielikuvitustani kutkuttaa jonkun heittämä ajatus zumba-ryhmästä Helsingin Musiikkitalon aulassa silloin kun tilassa ei ole  muuta meneillään.

Käyttäjät ne vasta ovatkin suunnittelun kannalta hankalia, kaikki kun ovat erilaisia ja mielipiteitä löytyy joka lähtöön. Jotkut kaipaavat rauhallisempaa tilaa, toiset taas ovat ulospäinsuuntautuneita aktiivisia verkostoitujia joita ei pieni pöhinä häiritse. Ratkaisujen pitää vastata eri tyyppisten käyttäjien tarpeisiin. Rauhallisia oppimis- ja työtiloja tarvitaan yhtä paljon kuin ryhmätyötä tukevia pienryhmätiloja. Yhteisöllisyyttä ja innovaatiota tukevat ristipölytystilat ovat tärkeitä niin oppimis- kuin työympäristöissäkin.

Yhteissuunnittelulla oikeita ratkaisuja

Mahdollisuus osallistua tilojen suunnitteluun sitouttaa käyttäjiä sekä antaa tietoa suunnittelijoille organisaatioiden ja niiden sidosryhmien todellisista tarpeista. Osallistaminen onkin Tilassa toimintaympäristöjen suunnittelussa aina tiiviisti mukana em. syistä. Tällöin lopputulos on varmemmin toimiva oppimisympäristö, sekä käyttäjät kokevat toimintaympäristön sekä organisaation osaksi omaa reviiriään ja statustaan. ”Säätäminen on halvempaa suunnittelun alkumetreillä kuin toteutusvaiheessa”, onkin  muotoilutiimimme vetäjän Harri Markkulan yksi lempisloganeista.

Käyttäjien sitouttaminen ja kouluttaminen uusiin toimintamalleihin onkin sitten ihan oma lukunsa, joka kannattaa tilamuutoksissa muistaa. Käyttäjät eivät välttämättä näe uusien toimintamallien tuomia hyötyjä, mikäli niitä ei avata ja sitouttaminen muutokseen unohdetaan. Yhteisöllisyyden syntyä ja tuottavaa organisaatiota auttaa aktiivinen osallistaminen, toiminnan fasilitointi ja tietyissä tilanteissa valmennus muutokseen.

Tilamuutos on mahdollisuus kehittää organisaation toimintaa entistä paremmaksi. Joskus myös organisaatiomuutos edellyttää tilojen muuttamista. Tilojen tulisikin olla tiiviisti osana organisaation ydintä, sillä vääränlaiset tilat voivat pahimmillaan estää tuottavan toiminnan – parhaimmillaan ne auttavat organisaation huipputuloksiin.

Muutos on pysyvää, surffataan muutoksen aalloilla!

/Riikka

ps. Tässä esitykseni, jossa Tilassa Oy:n ajatuksia innostavien oppimisympäristöjen luomisesta. Sama esitys pätee hyvin myös työympäristöihin.

pps. Aiheesta kiinnostuneille mielenkiintoinen organisaatiopsykologi Keti Malkosken blogi-postaus työympäristöjen kehittymisestä kohti oppilaitoksia ja vice versa   Flexible workplaces: Lessons learned from educational environments

Tilassa valaistussuunnittelu sai julkisuutta Valo-lehdessä

Tilassa valaistussuunnittelijan Riikka Juvosen ja Lumen Factoryn valoteos ”The Railwave” pääsi uusimman Valo-lehden (2/15) kanteen. Valoteos oli osa Valoisa Baana -projektia, jossa helsinkiläisten suosima pyöräilyreitti Baana valaistiin osana LUCIn konferenssia 27.-29.9.2015. Valaistussuunnittelu juhlisti myös meneillään olevaa YK:n valon vuotta.

Tilassa Oy oli mukana Valoisa Baana -projektissa suunnittelemassa kuvassa näkyvää Fredrikinkadun sillan valaistusta. Projektiryhmään kuuluivat Tilassa Oy:n Riikka Juvosen lisäksi Marko Sorsa Lumen Factory Oy:stä.

Valaistus toteutettiin iGuzzinin ulkovalaisimilla, joita ohjattiin DMX-ohjelmoidulla valaistuksen ohjauksella. Valaistuksen ohjauksesta sekä asentamisesta vastasi IdeaFix Oy. Helsingin kaupungin Rakennusvirasto oli projektissa mukana toteutusvaiheessa asennustöissä. Rakennusvirasto sai tapahtumasta myös palautetta ja ideoita tuleviin ulkovalaistusprojekteihinsa.

The Railwave

Teoksemme vie katsojan aaltoillen eteenpäin matkalla maan alla. Valot houkuttelevat tutkimaan louhitun kallion dramaattisia muotoja, kunnes valoaallot kuljettavat katsojan seuraavalle ”rannalle”. Valaistus korostaa Fredrikinkadun sillan tunnelin kulmikasta ja kovaa muotokieltä. Symmetrisen betonirakenteen ja louhitun kallion kontrastia on haluttu tuoda esiin valojen ja varjojen vaihteluilla. Teos viittaa myös perspektiiviä korostamalla paikalla sijainneisiin junakiskoihin.

Työryhmä: Valaistussuunnittelija, talotekniikan insinööri Marko Sorsa / Lumen Factory ja sisustusarkkitehti Riikka Juvonen / Tilassa Oy
Tommi Reijola / iGuzzini Finland Oy, Juha Järvimaa / Ideafix Oy

Linkit:

Animaatio Fredrikinkadun valaistussuunnitelmasta

valoisabaana.fi

Valo-lehti 2/15

Case: Kaisaniemen koulun oppimista tukevat kalusteratkaisut

Tilassa suunnittelutiimin yksi uusimmista projekteista on Kaisaniemen ala-asteen kalustussuunnittelu, johon osallistetaan sekä oppilaat että opettajat. Kouluun tehdään ensi vuoden aikana mittava ilmastoinnin remontti, jonka yhteyteen on varattu resursseja myös uusille oppimista tukeville irtokalusteille. Rehtori Merja Kuosmasen ja opettajien visiona on muuttaa remontin tuloksena historiallinen koulu moderniksi oppimisympäristöksi, jossa oppimista tapahtuu joka paikassa. Oppimista siirretään aktiivisesti pois luokista. Projektissa keskitytäänkin siihen että käytävätilat muutetaan oppimistiloiksi. Luokkiin ideoidaan pääosin olemassa olevista kalusteista erilaisia oppimistasoja ja niiden järjestysmahdollisuuksia, kokonaan uudenlainen oppimisympäristö. Lisäksi vanha terassi saa uutta ilmettä ja toiminnallisuutta. Projektissa hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevat kalusteet ja kierrätetään ja kunnostetaan Helsingin kaupungin koulujen varastojen aarteita.

Suunnittelutyöpajan tuloksia

Osana suunnittelua oppilaat osallistuivat huhtikuussa 2015 suunnittelutyöpajaan, jossa he pääsivät pohtimaan toiminnallisuutta ja visuaalisuutta unelmien Kaisiksessa. Osallistujat pohtivat mm. erilaisten oppimistilanteiden tilallisia tarpeita ja toimivuutta, kuten millainen tila tekee oppimisesta mahdollisimman miellyttävää ja sujuvaa. Aiheina ryhmätöissä olivat muun muassa ryhmätyötilanne tableteilla ja tietokoneilla, oppimista keskustellen ja käytännössä sekä välitunti koulun sisätiloissa. Lisäksi ideoitiin oppimistilojen viihtyvyyttä ja ulkonäköä. Osallistujat askartelivat kollaaseja unelmien koulun visuaalisuudesta.

Tuloksena oppilaiden pohdinnoissa esiin nousivat tekniikka oppimisen tukena niin kalusteissa kuin varusteissa sekä fyysisen oppimisympäristön mukavuus, kuten ilmastointi ja akustiikka. Oppimistilanteen liikkuvuus ja muunneltavuus tarpeen mukaan oli myös oppilaiden toiveissa.

Tilojen visuaalisuutta mietittäessä värikkyys, järjestys ja rentous nousivat päällimmäisinä esille. Kodinomaisuus ja pehmeys tekstiilejä käyttäen, sekä ryhmätöitä tukevat kalusteet olivat myös oppilaiden toivelistoilla. Kiitos työpajaan osallistuneille; me suunnittelijat saimme runsaan ja monipuolisen määrän ideoita ja ajatuksia oppimistilanteisiin ja tiloihin. Tästä tulee upea oppimisympäristö! Korjausurakka on parhaillaan käynnissä ja kalustetilauksia tehdään. Kohta päästään nauttimaan yhteisen suunnittelun hedelmistä uudistetussa oppimisympäristössä.

ps. Oppilailla oli todella hyvin hallussaan uusi OPS2016 aivan luontaisesti! Ilmiö oppimiseen ei tässä koulussa ainakaan oppilaiden puolesta ole haastetta siirtyä. Työpajoissa työskentely oli aktiivista ja ideoita tuli jopa oppimisympäristön muuttamisesta lentokoneeksi, jolla voi vierailla kiinnostavissa kohteissa. Myös käytännöllisempää lähetystymistä mietittiin, mikä kiteytyikin hyviin ”kuinka pidetään tavarat järjestyksessä” ehdotuksiin.

MAMK Unelmien Kampus 2030

Mamkin kampuskehittäminen ja kampusmanuaali on ollut meillä työn alla viiden kuukauden ajan. Tarjoilemme tässä makupalana screen shotin sivustolta.

Mikä on kampusmanuaali? Millä keinoin kampuskehittäminen onnistuu?

Koko kampuksen osallistanut Unelmien Kampus 2030 -projekti huipentui viime viikolla. Lopputuloksena on elävä ja päivittyvä Unelmien Kampus web-sivusto, joka on nyt valmis julkaistavaksi. Sivuston kautta jatketaan käyttäjien osallistamista kampuksen kehittämiseen proaktiivisesti joka päivä. Myös manuaalia päivitetään tarpeen mukaan matkan varrella.

Projektitiimin muut jäsenet ovat Business Arena Oy (hankkeen veto ja osallistaminen) ja Design Reform (palvelumuotoilu ja sivuston toteutus). Tilassa rooli on ollut muotoiluprosessin veto, osallistavien työpajojen ja kyselyjen järjestäminen yhdessä BA:n kanssa, tulosten tulkinta muotoilun perustaksi sekä sisällöntuotanto.

Projektissa on ollut mahtavaa olla mukana, kiitos Mamk, Business Arena Oy ja Design Reform! Jatkoakin seuraa, kampuskehittäminen on mukaansa tempaavaa ja nyt on hyvä jatkaa, kun alkuun on päästy.

Lue lisää: http://www.mamk.fi/kampusvisio2030/

Unelmien Kampus 2030 projekti

Case Story: Mäntykankaan koulu

Case Story Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskus

Oppimiskeskeinen tilakonsepti käyttäjät osallistaen

Sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyössäni suunnittelin kevään 2014 aikana Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskuksen tilojen muutoksen oppimiskeskeisiksi.

Tutustuin samalla Mäntykankaan ”oppimisen ajassa” tiukasti mukana olevaan henkilöstöön sekä upeisiin oppilaisiin, joiden erityisyys muuttui minulle täysin tavalliseksi työtä tehdessäni. Esteettömyys ja erilaiset omaehtoista liikkumista tukevat ratkaisut tulivat suunnittelun aikana itsestään selviksi valinnoiksi ja asioiksi, kuten olin toivonutkin.

Samalla tein syventävän opintomatkan osallistavaan ja esteettömään tilasuunnitteluun ja oppimiskeskeisiin ympäristöihin – tietoja, jotka tukevat päivittäistä työtämme täällä Tilassa Oy:ssä.

Riikka Juvonen

Tilassa sisustusarkkitehti, partneri

Tiivistelmä työstä tässä alla. Koko työ on ladattavissa tämän linkin kautta.

Tiivistelmä opinnäytetyöstä

Suunnittelin opinnäytetyössäni oppimislähtöisen fyysisen oppimisympäristön Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskukselle. Osallistin toimintaympäristön käyttäjät suunnitteluprosessiin:

• haastatteluiden,
• havainnoinnnin ja
• osallistavien suunnittelutyöpajojen avulla.

Mäntykangas tarjoaa palveluja eri tavoin oppimisen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, heidän perheilleen sekä heidän kanssaan toimivalle ammattihenkilöstölle.

Mäntykankaan nykyisten oppimistilojen ei koeta tukevan oppimiskeskuksessa käytäntöön otettua oppimislähtöistä pedagogiaa. Tarkoitus oli tehdä suunnitelma, joka tukee valittuja oppimista tukevia metodeja ja voidaan ainakin osin ottaa käyttöön heti.

Mitä suunnitteluprosessin aikana tehtiin?

Suunnittelun pohjaksi tein havainnointia sekä haastattelin johtoa sekä käyttäjiä Mäntykankaalla tammikuussa 2014, ja keräsin lisätietoa toiminnallisuuden vaatimuksista sekä visuaalisista toiveista käyttäjiltä suunnittelutyöpajoissa huhtikuussa samana vuonna. Ennen tutkimusta ja työpajojen toteuttamista perehdyin käyttäjien osallistamiseen suunnitteluprojekteissa.

Tutustuin erilaisiin esteettömiin ja oppimiskeskeisiin kohteisiin. Tarkastelin myös nykyaikaisten tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämistä haastattelemalla alan asiantuntijoita sekä hakemalla aiheesta tietoa alan toimijoilta. Tutustuin myös uusimpiin suosituksiin ja tutkimuksiin oppimikeskeisestä pedagogiasta.

Suunnittelun pohjaksi analysoin keräämääni tietoa ja tarkastelin oppimiskeskuksen nykytilannetta ja vertasin sitä käyttäjiltä ja johdolta saamaani tietoon toiveista. Etsin erityisesti rakennuksen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia toteutuksessa.

Suunnittelun eteneminen

Suunnittelu eteni suurista linjoista kohti detaljeja, jotka on huomioitava esteettömässä ympäristössä ja erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille suunnitellessa. Lopputuloksena on työkalupaketti oppimiskeskuksen päivittäiseen tilojen käyttöön ja muokkaamiseen.

Tekstiilimatto toimistoon?

Käytämme mielellämme tekstiilimattoa julkisissa kohteissamme sen akustisten ominaisuuksien sekä lämpimän tunnelman vuoksi. Kuitenkin kokolattiamatto herättää asiakkaissamme poikkeuksetta kysymyksiä niiden huollettavuudesta, ekologisuudesta sekä sisäilmapäästöistä.

Tässä tuleekin nyt asiasta kiinnostuneille tietopakettia pienen tutkimusprojektini pohjalta. Suosikkivalmistajaksemme helpon asennettavuuden vuoksi on noussut kansainvälinen mattovalmistaja Interface,  joka mainostaa panostavansa ekologisuuteen ja on asettanut tavoitteekseen nollapäästöt vuoteen 2020 mennessä. Siksi keskityn heidän tuotantonsa tarkasteluun, vaikka varmasti muutkin mattovalmistajat ovat aktiivisesti mukana kestävässä kehityksessä.

Millainen on nykyaikainen tekstiili- eli kokolattiamatto?

Kokolattiamatto on lattiapinnoite, jota käytetään paljon julkisissa kohteissa. Se valitaan usein parantamaan tilan akustisia ominaisuuksia, eli vähentämään askeläänten syntyä sekä jälkikaikua.

Kokolattiamattoja toimitetaan sekä rullatavarana että irrallisina laattoina, mikä mahdollistaa kelluvan asennuksen ilman liimaa ja yksittäisten laattojen vaihtamisen helposti.

Tekstiilimattoko kestävää suunnittelua?

Perinteisesti tekstiilimatto ei ole edustanut kestävää suunnittelua, jos kestävällä suunnittelulla tarkoitetaan sitä, että tuotteen käyttöikä asennuksesta on tällöin monta kymmentä vuotta. Julkitilakohteissa lattiapinnat joutuvat kuitenkin niin kovalle kulutukselle, että harva materiaali kestää yhtä pitkään kuin koko rakennuksen elinkaari on ja materiaaleja vaihdetaan remonttien yhteydessä.

Pisimmän elinkaaren tuotteita lattiapäällysteissä on esim. betoni-, kivi- tai massiivipuulattiat, joita voidaan myös kunnostaa ajan kuluessa. Tässä mielessä tekstiilimaton käyttöikä on lyhyt ja ympäristövaikutus sen vuoksi perinteisesti suuri. Tämän vuoksi mattovalmistajat ovat panostaneetkin valmistusprosessissa kierrätykseen sekä tuotannon alkuvaiheessa että loppuvaiheessa käytetyn maton kierrätyksessä ja haluavat sitä kautta parantaa tuotteen ympäristöystävällisyyttä.

Yhdysvalloissa materiaalien kierrätystä, valmistusta ja päästörajoja säätelee LEED -sertifikaatti, joka on otettu käyttöön joissain rakennuskohteissa Suomessakin. Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ja päästörajoituksia säädellään Suomessa myös EU:n toimesta.

Raaka-aineet

Tekstiilimattojen osat ovat yleensä päällikerros, keskikerros ja tausta. Perinteisesti tuote on valmistettu uusista öljypohjaisista raaka-aineista. Vuonna 2013, 49% Interfacen tuotteiden raaka-aineista on kierrätettyjä tai bio-pohjaisia.

Päälli- ja keskikerros ovat yleensä kulutusta hyvin kestävää nylonia tai jotain muuta polyamidia. Interface pyrkii käyttämään tuotteissaan kierrätettyä kuitua.

Taustassa (backing) Interface käyttää useinmiten patentoimaansa Graphflex-materiaalia, jonka materiaalista minimissään 39% on kierrätetty käytetyistä matoista.

Kierrätetyt materiaalit

Interface kierrättää osan käytetyistä nylon -tuotteista kuituvalmistajilleen, jotka prosessoivat sen uudestaan osaksi uutta tuotettua mattoihin käytettyä kuitua. Samalla mattojen taustamateriaali työstetään käytettäväksi uudestaan tuotannossa. Ne osat matoista, joita ei voida käyttää, toimitetaan muille kierrätysmateriaaleja hyödyntäville toimijoille. Interfacen tuotevalikoimasta voi valita eri kierrätysasteisia tuotteita, joista osassa on käytetty täysin kierrätettyä nylonia.

Tuotanto – mistä ympäristövaikutukset syntyvät?

Energian käyttö

Mattojen tuotanto on energiaa paljon kuluttavaa tehdastuotantoa. Sen osuus päästöistä on Interfacen mukaan 8% kokonaispäästöistä. Interface kertoo käyttävänsä Euroopassa ainoastaan uusiutuvaa energiaa ja panostaa esim. aurinkopaneelein tuotettuun sähköön tuotantolaitoksillaan.

Apuaineet, lisäaineet ja muut komponentit

Tavallisin kokolattiamaton taustamateriaali on tehty polymeerimodifioidusta bitumista (PMB), joka on öljypohjainen aine. Siihen lisätään usein kalkkia parantamaan tuotteen teknisiä ominaisuuksia. Kalkkia on luonnossa runsaasti saatavilla, joten sen lisääminen parantaa taustamateriaalin ekologista jalanjälkeä. Lisäksi se poistaa lopullisen tuotteen haitallisten aineiden päästöjä hengitysilmaan. Taustamateriaalien osuus koko tuotantopäästöistä on noin 8%.

Maton päällikerroksen kuidut muodostavat suurimman yksittäisen päästölähteen maton elinkaaren aikana, noin 45% kokonaispäästöistä.

Sivutuotteet ja jätteet

Kokolattiamatoista syntyy jätettä paitsi kun ne on käytetty loppuun, myös valmistusvaiheissa: mattoja leikatessa, niiden vahingoittuessa esim. kuljetuksessa, tuotannon eri vaiheissa pakkausmateriaaleista ja ylijääneistä materiaaleista.

Interface on julkaissut ReEntry 2.0 prosessin eliminoimaan jätteen syntymistä ja kierrätystä. Prosessissa jätematoista eritellään tausta- ja päällimateriaalit ja ohjataan ne uudelleenkäyttöön. Se on tähän mennessä vähentänyt kaatopaikalle toimitettavaa tavaraa 82%, ylipäätään jätteen syntymistä 76%, ja veden käyttötarvetta prosesseissa 82% vuodesta 1996. Säästöjä Interface on laskenut saavutaneensa 438 miljoonan dollarin arvosta.

Sisäilmapäästöt

Asennettujen tekstiilimattojen hengitysilmaan päästävät päästöt ovat pienempiä kuin useimpien maalien, liimojen tai laminaattilattioiden. Interfacen tuotteiden päästöt sisäilmaan alittavat GUT-standardin. Interfacen laattamatot voidaan asentaa kelluvina ilman liimausta Tactile-tarroilla, jolloin liimoista ei aiheudu sisäilmaongelmia.

Välituotteen ja tuotteen kuljetukset

Interfacen mukaan kuljetukset muodostavat 8-10% maton tuottamista päästöistä. Kuljetusten vuoksi tuotteet valmistetaan mahdollisimman lähellä asiakkaita, ja esim. euroopalaisille myytävät tuotteet valmistetaan Hollannissa. Kuljetusrekkojen täyttöasteisiin on kiinnitetty huomiota päästöjen vähentämiseksi. Interface suosii hybridi-autojen käyttöä sekä juna- ja laivakuljetuksia dieselistä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

Tuotteen käyttö

Tekstiilimaton käytöstä johtuvat päästöt ovat Interfacen tuotteissa noin 8% sen elinkaaren kokonaispäästöistä. Ne koostuvat lähinnä maton puhdistamiseen käytettävästä energiasta ja aineista. Tekstiilimatoille on kehitetty omia puhdistusaineita ja -laitteita, joten maton puhdistaminen on suhteellisen helppoa. Maton käyttöikää lisää myös mattopalojen vaihtomahdollisuus, kun kulunut tai pysyvästi likaantunut osa kokonaisesta mattopinta-alasta on helppo vaihtaa laatta kerrallaan.

Käytön jälkeinen käsittely: uudelleen käyttö, kierrättäminen, hyödyntäminen, hävittäminen

Interface rohkaisee asiakkaitaan palauttamaan ylimääräiset tuotteet tuotantoonsa maksamalla kuljetuskustannukset, mutta välttää erikseen järjestettäviä yksittäisiä kuljetuksia välttääkseen kuljetuksista tulevia päästöjä. Interface on kehittänyt ReEntry 2.0 prosessin kierrätykseen. Prosessissa jätematoista eritellään tausta- ja päällimateriaalit ja ohjataan ne uudelleenkäyttöön.

Eri tuotanto- ja käyttövaiheiden vaikutus tekstiilimaton valmistuksessa tuotteen elinkaariarviossa (Life Cycle Assessment) http://www.interfaceflor.co.uk/web/sustainability/just_the_facts

Tutkailun opit?

Interfacen ”Just Facts” -esitteessä kerrotaan tuotteen ideaalista tuotesuunnittelusta sen elinkaari huomioiden näin:

The ideal design process considers the following:

• Uses materials with low impact in the first place
• Uses materials with a high degree of recyclability into the same materials
• Designs the whole product so that each material can be easily separated
• Designs the product and process where separation of materials can be done using a minimum of energy
• Optimises impacts for the full product life cycle, not just part of it.

Tuotteisiin ja niiden tuotantoon tutustuttuani vaikuttaa siltä, että Interfacella tuotteiden ja materiaalien ekologisuuteen ja kierrätykseen sitoudutaan aidosti.

Vaikka matolla onkin lyhyempi elinkaari kuin vaikkapa massiivipuulattialla, valitsemalla valmistuksessaan ekologisuuden huomioivan ja siihen panostavan valmistajan, voidaan tekstiilimattoa käyttää mm. sen akustisten ominaisuuksien vuoksi hyvällä omalla tunnolla.

Mikäli maton valinta mietityttää, Interfacen sivuilla voi itse tarkastella valitsemansa maton tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä: http://www.interfaceflor.co.uk/web/sustainability/CO2_calculator

Mattoterveisin,
Riikka 

Case: Vauhdilla uudenlaiseen työympäristöön

Tilasuunnittelu ja laaja toimistoremontti päättyivät onnellisesti muuttoon aikataulussa

Finnpanel Oy muutti joulukuussa 2012 uusiin toimitiloihin Helsingissä, fyysisesti vain muutaman sata metriä. Muutos oli kokonaisuudessaan kuitenkin välimatkaa paljon suurempi, sillä Finnpanelin väki päätti valita uuden tyyppisen työympäristön. Yksittäisten työhuoneiden tilalle tuli moderni monitoimitila.

Haasteena tiukka aikataulu

Sopivan tilan löytymisen jälkeen projekti eteni vauhdilla. Suunnittelu alkoi lokakuussa ja muuttopäivä oli jo joulukuussa ennen pyhiä. Tilojen sijainti ja koko olivat sopivat, mutta haasteena oli toimistotilan remontointi ja kalusteiden uusiminen tiukalla aikataululla. Katto, lattia ja seinät olivat kaikki kunnostuksen tarpeessa. Lisäksi toiminnoille tuli löytää sopivat paikat toimiston pohjaratkaisussa.

Tavoitteet

Finnpanel muutti perinteisestä ”jokaisella on oma työhuone” -ratkaisusta pois ja tilalle tuli moderni uusi monitoimitila. Tämä iso muutos huomioitiin suunnittelussa monella tavoin välttyäksemme ongelmilta, joita tämän kaltaisissa muutoksissa voi tulla eteen.

Tavoitteena oli rakentaa työympäristö joka inspiroi joka päivä, tukee työntekijöiden tiimirajoja ylittävää yhteistyötä mutta antaa myös mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn. Lisäksi tilojen tuli tukea yritysten sisäisten tiimien yhteistyötä.

Seinien purku- ja rakennusprojekti

Suunnitteluprojektin aluksi kartoitimme Finnpanelin työtapojen ja liiketoiminnan tuomat tilatarpeet. Erityistarpeena Finnpanelilla oli viikottaiset isojen postitusten hoitamiset, minkä ei haluttu häiritsevän työskentelyä avotilassa. Pohjaratkaisu muodostui lopulta luontevasti toimintojen, tiimien ja yleisten tarpeiden, kuten vierailijoiden vastaanottamisen, ruokailun ja sosiaalisen kanssakäymisen kartoituksen perusteella.

Kun pohja oli hyväksytty, rakennusliike hoiti väliseinien purut sekä uusien rakennuksen. Seinät pintakäsiteltiin kauttaaltaan maalaamalla. Värien valintaan vaikutti paitsi toivottu moderni, pirteä tyyli, myös hiljakkoin edelliseen toimitilaan hankitut neuvotteluhuoneen kalusteet sekä sohva, jotka oli järkevää tuoda myös uuteen toimistoon hyvän kuntonsa vuoksi.

Materiaalien valintaa

Lattiamateriaaliksi valikoitui uuden tyyppinen, kudotun näköinen vinyylimatto sen akustisten ominaisuuksien sekä huolettomuuden perusteella. Välikatto uusittiin asentamalla olemassa oleviin t-listoihin akustoiva moduulivillalevy.Ikkunoiden alla olevat, patterit peittävät paneelit verhottiin julkisiin tiloihin sopivalla lujaa käyttöä kestävällä tapetilla. Näin vältyttiin uusien paneelien teettämiseltä, ja säästettiin sekä aikaa että rahaa.

Ikkunoihin valittiin kevyet, suorat, kiskoilla liikuteltavat paneeliverhot vaimentamaan ääniä pitkässä avotilassa sekä katkaisemaan ajoittain ikkunoiden muodostamaa pitkää vaakalinjaa.

Kalustussuunnittelu

Vanhassa toimistossa käytössä olleet kalusteet päätettiin kierrättää aikansa Finnpanelilaisia jo palvelleina. Uudet kalusteet työtiloihin, neuvotteluhuoneisiin ja keittiöön valittiin kolmen eri kotimaisen toimittajan valikoimasta. Valintaan vaikutti tiukka aikataulu, eli toimitus oli saatava uuteen toimistoon vain muutamien viikojen varoitusajalla, avaimet käteen toimitettuna. Lisäksi kriteereinä olivat myös haettu tyyli, laatu ja luonnollisesti hinta.

Valaistuksen muokkausta sopivaksi

Tilassa valmiiksi olevia kattorakenteeseen upotettuja valaisimia päätettiin käyttää jatkossakin aikataulu- ja budjettisyistä. Kuitenkin valaistuksen mittauksessa huomattiin, että niiden teho oli 1600 luksia, eli kolme kertaa niin paljon kuin toimistotyöskentelyyn suositellaan. Testaamalla selvisi, että mikäli vain keskimmäisiä loisteputkivalaisinrivejä käytetään, valaistus on juuri sopivalla tasolla yhdessä luonnonvalon kanssa. Lisäksi tämä poisti häiritsevät heijastukset tietokoneiden ruuduilta ja työpöydiltä. Valaistussuunnitelman suositus on siis käyttää vain osaa asennetuista valaisimista avotilassa.

Isompaan neuvotteluhuoneeseen asennettiin himmennettävät riippuvalaisimet, jossa ne riittävät valonlähteeksi yksistään.

Aulaan ja eteistilaan asennettiin XAL led-kohdevalaisimet kiskoilla korostamaan maalauksia ja tv-tason taustaseinää. Led-valaisin on käytännössä huoltovapaa, ja nykyteknologia mahdollistaa jo myös usein toivotun 3000 kelvinin valon värisävyn käyttämisen. Ikkunattomaan eteiseen asennettiin laadukkaat XAL-loisteputkivalaisimet tuomaan riittävästi valoa sekä tyylikästä tunnelmaa sisäänkäyntiin.

Lopputulos

”Finnpanel oli syksyllä 2012 tilanteessa jossa nopealla aikataululla hankittiin ja sisustettiin uudet toimitilat 18-henkiselle työyhteisöllemme. Muutimme perinteisestä toimistosta avokonttoriin, joten varsinaisen muuton lisäksi haasteena oli luoda mahdollisimman toimivat tilat uuden tyyppiselle työskentelylle. Riikka Juvonen suunnitteli ja sisusti meille toimivan ja kauniin toimiston sekä auttoi käytännön järjestelyissä (tarjoukset, tilaukset, yhteydenpito toimittajiin). Nyt olemme asettuneet taloksi ja voimme lämpimästi suositella Riikkaa vastaavan tyyppisiin toimeksiantoihin. Lena Sandell, Managing Director, Finnpanel”